Painavaa asiaa Malmin luonnosta

Valtuutetut paneelissa
Tilaisuuden lopussa äänestettiin muun muassa kansanäänestyksen kannattamisesta. Valtuutettujen rivistä puuttuu jo pois lähtenyt Juhani Stranden. Seisomassa tilaisuuden juontaja, luontokuvaaja Toni Randén. Alarivissä Tapani Veistola ja Ilkka Lyytikäinen. Kuva Teija Loponen

Joukko luontoasiantuntijoita sekä eri puolueiden valtuutettuja keskusteli lauantaina Malmin lentokenttäalueen ja sen lähistön luonnosta ja merkityksestä muun muassa linnuille ja hyönteisille.

Tilaisuudessa kuultiin ensin Suomen luonnonsuojeluliiton va. suojelupäällikkö Tapani Veistolan lyhyt yleisalustus. Hän kertoi Malmin lentokenttää ympäröivän metsäisen luonto- ja virkistysalueen merkityksestä pääkaupunkiseudun Viherkehälle ja ekologisille yhteyksille.

-Kentän liepeillä on neljä Helsingin arvometsäkohdetta, sekä Helsingin kaupungin selvityksissä osoitettuja arvokkaita kääpäalueita ja liito-oravakohteita.

Veistolan mukaan lentokenttäalueen todellinen aarre on jo 80 vuotta matalana pidetty lähes 100 hehtaarin niitty, jossa elää muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen. Niityllä on havaittu saalistamassa lepakoita ja kenttä on myös maan paras erittäin uhanalaisen heinäkurpan syysmuutonaikainen esiintymispaikka.

Lentokentän alue on myös meritaimenistaan kuulun Longinojan valuma-aluetta.

Asiantuntijapaneelissa Ilkka Lyytikäinen (MaTaPuPu Birding Society) tiesi kertoa, että kaupunki ei ole käyttänyt Tiira-tietokantaa hyväkseen alueen suunnittelussa, eikä siten suunnittelijoilla ole tiedossa edes lähiseudun valkoselkätikkahavainnot.

Lepakoiden osalta Petri Asikainen valaisi, että talvehtimispaikkoja ja saalistuspaikkoja ei ole selvitetty kuin rakennuksista, niitä voi olla kentän linnoituslaitteiden suojahuoneissa ja viemäriputkistoissa. Myös alueen hyönteisryhmät ovat selvittämättä, tiesi Jaakko Kullberg kertoa. Suojeluarvot olisi pitänyt selvittää kunnolla ennen Helsingin yleiskaavan tekoa ja hyväksymistä.

Valtuutettujen paneelissa olivat mukana vasemmiston Anna Vuorjoki, vihreiden Leo Stranius, keskustan Kimmo Tiilikainen, kokoomuksen Atte Kaleva  sekä Petrus Pennanen, avoin puolue, Juhani Stranden PS sekä demareiden Sinikka Vepsä. Vasemmiston ja vihreiden edustaja olivat sitä mieltä, että kenttä pitäisi rakentaa suunnitellusti, jotta muualla pääkaupunkiseudulla olevia luontoarvoja ei tuhottaisi. Jonnekin on pakko rakentaa. Juhani Stranden ehdotti Viikin koepeltoja vaihtoehdoksi. Myös Sipoolta vallattujen alueiden rakentamista pitäisi kiirehtiä.

Rakentamisen pakon kyseenalaisti puistolalainen Sinikka Vepsä, joka totesi koronan lisänneen maallemuuttoa ja helsinkiläistymisen muutoinkin hidastuneen oletetusta.

Rakentamisen suhteen esitettiin vaihtoehdoksi lievempää versiota, jossa kentän laidoille rakennettaisiin, mutta niitty ja siten myös lentotoiminta voisivat säilyä. Tätä ei kaupunki toistaiseksi ole halunnut ottaa vaihtoehdoksi.

Esille nostettiin myös kentän tarpeellisuus sähköisen lentämisen ja droneilla toimitettavien kuljetusten kenttänä.  Samaten keskusteltiin maaperän kehnoudesta, josta kertoo viereisen Fallkullan alueen jatkuvat vajoamisongelmat, ja rakentamisen ilmastopäästöistä. Betonipaalua tarvittaisiin saman verran kuin on matkaa Souliin. Leo Stranius muistutti, ettei kenttää ole tarkoitus paaluttaa vaan  stabiloida, mutta siinäkin jäi epäselväksi ilmastopäästöjen osuus.

Kentän luonnon ja ilmailutoiminnan suojelu on muodostunut vaikeaksi arvovaltakysymykseksi Helsingin valtuustossa. Kimmo Tiilikainen totesi, että jos asian nostaa esille, niin lähes tulkoon kannetaan ulos valtuustosalista. Myös Atte Kaleva tunnusti, että hän on kohdannut suoranaista painostusta puolueen ja kaupungin johdon osalta kenttäkysymyksessä. Kokoomuksessa kun hieman yli puolet valtuutetuista on vielä rakentamisen kannalla.

Aikalisä kentän rakentamisen suhteen olisi useimpien paikalla olleiden valtuutettujen ja luontoasiantuntijoiden mielestä paras ratkaisu, jotta kaikki tarvittavat luontoselvitykset ehditetään tehdä ja myös ottaa huomioon.

Kansanäänestys nostettiin esiin ja pohdittiin, eivätkö päättäjät sitä halua siksi, että kuntalaiset voisivat äänestää ”väärin”.

Koko luontokeskustelutilaisuus taltioitiin ja sen voi käydä katselemassa ja kuuntelemassa Helsy ry:n Youtube-kanavalta.

Tilaisuuden oli kutsunut koolle luontoaktivisti Jussi Laine.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliKoululaisten runorata kannustaa kuntoilemaan
Seuraava artikkeliHelmut hurmasi jälleen Puistolan väen