Luonnonvarakeskus Luke toteuttaa kerran vuodessa sähkökoekalastuksen Longinojalla. Koealoja on yhteensä seitsemän, Savelan päässä haaviin kertyi taimenten lisäksi yksi hauki, pari särkeä ja muutama kivennuoliainen.
-Longinojaa on kunnostettu hienosti ja tehty hyviä kutusoraikkoja, se näkyy kalamäärissä, kertoo sähkökalastusta viime tiistaina suorittanut Luken tutkija Ari Saura.
Longinojalla on kaikkiaan seitsemän koealaa, joilla mittauksia tehdään. Neljä keskeisintä ja keskenään erityyppistä koealaa ovat toimineet mittauspaikkoina jo vuodesta 1995 ja niistä saatuja tietoja käytetään myös varsinaisessa vertailututkimuksessa hyödyksi.
Virtaavien vesien sähkökoekalastusten tuloksia käytetään muun muassa vesien ekologisen tilan määrittämiseen. Longinajan aktiiveja kiinnostaa erityisesti poikastiheys, miten hyvin taimenet purossa kutevat ja selviytyvät. Erityisen mielenkiintoinen on emokalojen määrä, poikasmäärä ei täyttä totuutta kerro, sillä toisen kesän poikaset syövät nuorempiaan.
-Poikasten määrää huventavat myös petokalat, eli särjet ja hauet ja lisäksi harmaahaikarat saattavat napsia niitä vedestä. Se kaikki kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun, Saura toteaa.
Sähkökalastuksessa käytetään erikoisvalmisteista sähkökalastuslaitetta, jonka avulla veteen sijoitettujen anodihaavin ja katodijohdon väliin synnytetään pulssitettu tasavirtasähkökenttä.
-Anodihaavin läheisyydessä on kolme vyöhykettä, joista uloimmassa kalat lähtevät poispäin, keskimmäisessä suuntaavat kohti anodia ja sisimmässä taintuvat, opastaa Ari Saura.
Taintuneet kalat kerätä talteen, minkä jälkeen ne mitataan ja punnitaan sekä merkitään tiedot tarkasti ylös. Mittausten jälkeen kalat pääsevät takaisin uiskentelemaan.
Viime syksynä oli pitkä kutuaika, sen vuoksi Savelassakin nousi Longinojasta varsin erikokoisia samanvuotisia poikasia. Kaikkiaan taimenia mitattiin 37, särkiä 3 ja lisäksi yksi hauki.
Yksi mitatuista taimenista näytti siltä, että isompi kala, todennäköisesti hauki, on tainnut jossain välissä vähän nirhaista sitä.
Longinojan taimenista osaa elää koko ikänsä purossa, osa lähtee vaeltamaan mereen. Tulevaisuudessa kalojen liikkeistä tullaan saamaan entistä enemmän tietoa.
Savelassa puron rantaan on jo asennettu kaksi antennia, joilla jatkossa voidaan seurata taimenten liikkumista. Kaloihin tullaan asentamaan mikrosiruja, joilla niiden liikkumia reittejä ja matkoja voidaan todentaa.
-Yksi Longinojalla tavattu taimen on uinut aina Vironlahdelle asti, sinne Venäjän rajalle, tietää Longinojan monille tuttu puroisäntä Matti Salonen.
Teija Loponen
