Tapanilalainen Teijo Nielikäinen lähtee usein lapsenlapsensa kanssa lähiluontoon. Pieni tyttö on loputtoman kiinnostunut luonnonilmiöistä ja pitää erityisesti kävelyretkistä Kurranummen ison puistoalueen perälle, jossa voi tarkkailla lammessa uivia lintuja. Nyt tarkkailijoita askarruttaa, että kuinka pitkään.
Puistossa on kaksi lampea, joista isommassa viihtyvät etenkin sorsat. Lintujen elinpiiri on alkanut uhkaavasti kaventua, sillä vesikasvit valtaavat lampea.
– Käymme tyttären tytön kanssa usein ruokkimassa lintuja, ja keväisin ollaan ihasteltu poikasia. Olipa siellä syksyllä jonkin aikaa mandariinisorsakin silmän ilona. Aivan vasta käytiin sorsia katsomassa pikkutytön kanssa ja havaittiin, että keskellä oli enää pieni alue vapaana, Nielikäinen harmittelee pienvesistön rehevöitymistä.
Eläkeläismiestä on alkanut huolestuttaa lammessa viihtyvien lintujen tilanne, sillä isompi lampi näyttää kasvavan kovaa kyytiä umpeen. Pienempi lampi saattaa jo olla ummessa, mutta sen todentaminen on hankalaa, koska lampea ympäröi niin sankka kasvillisuus.
– Mielestäni ainakin isompaa lampea tulisi ruopata, jotta se säilyisi elinvoimaisena ja tuottaisi samalla iloa myös täällä kulkeville ihmisille, Nielikäinen esittää.
Eläkeläismies on lähettänyt tilanteesta tietoa sähköisellä palautelomakkeella Helsingin kaupungin rakentamispalvelut Staralle, josta on tullut paluupostissa viesti, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin.
– Vastauksessa ei ollut kenenkään nimeä, vaan kuten nykyään on tullut tavaksi, sain vastauksen kasvottomalta virastolta.
Helsingin lampia on tutkittu vähän
Tapanilan lisäksi Koillis-Helsingistä löytyy lampia Jakomäestä, Pihlajamäestä, Pukinmäestä, Siltamäestä ja Viikistä. Kaikkiaan Helsingissä on yli 40 lampea, mutta niiden kokonaistilasta saati monimuotoisuudesta ja vedenlaadusta ei ole ajantasaista tietoa.
Lampia on tutkittu aika vähän. Helsingissä asiaan on herätty kunnolla vasta tällä vuosituhannella. Ensimmäinen kunnon kartoitus tehtiin vuonna 2006, jolloin valmistui Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteistyönä tutkimus nimeltä Helsingin lammet.
Siinä Tapanilasta kerrotaan lyhyesti, että lampien rannoilla kasvaa muun muassa röyhyvihvilää ja osmankäämiä. Julkaisussa on Tapanilasta kuva, jossa vesipinta erottuu hyvin kauempaakin katsottuna.
Vuonna 2007 valmistui Helsingin alueelle tehty pienvesiohjelmaa, jonka kuudesta lammesta neljä on Koillis-Helsingistä.
Tuoreinta tietoa tuli tänä keväänä, kun Wenfei Liao Helsingin yliopiston Viikin kampuksen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sai valmiiksi tutkimuksensa Helsingin ja Vantaan parinkymmenen lammen selkärangattomista lajeista.
Helsingin ja Vantaan lampitutkimus paljastaa, että kaupunkilammet ovat varsinaisia vesiselkärangattomien keskittymiä urbaanissa maisemassa. Näkyvimpiä ovat jopa yli kolmesenttiset keltalaitasukeltajat, jotka ovat tummia ja kellertäväkylkisiä, lentotaitoisia koppakuoriaisia.
Pirjo Pihlajamaa
