
Helsingin uusi ylpeys on peruskorjattu Olympiastadion. Urheiluareenan ja Malmin lentoaseman kohtalot liittyvät läheisesti toisiinsa.
Suomalaiset haaveilivat koko 1930-luvun mahdollisuudesta järjestää Helsingissä kesäolympialaiset. Haavetta varten oli hyvissä ajoin aloitettu edustavan stadionin rakentaminen ja samalla käynnistetty Euroopan moderneimman maalentoaseman suunnittelu. Vuonna 1938 Suomi saikin yllättäen kuulla, että sille oli myönnetty olympialaiset vuodeksi 1940. Stadion ja lentoasema olivat valmiita ottamaan vastaan kisavieraita ja innostus oli suurta. Nuori kansakunta halusi esitellä maailmalle huippumodernia arkkitehtuuriaan.
Malmin lentoasema ja Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön muutaman viikon välein keväällä 1938. Silloin ei vielä aavistettu, kuinka maailma tulisi muuttumaan. Sota siirsi Helsingin kisat 12 vuotta eteenpäin. Suomalaiset olivat kuitenkin ehtineet rakentaa ainutlaatuisen funkiskokonaisuuden.
Vaativien korjaustöiden jälkeen historiallinen Olympiastadion on uudistunut. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori lausui 17.8. haastattelussaan, kuinka Olympiastadion on yksi Helsingin ikoneista. ”Sen mittava uudistustyö kertoo kaupunkimme sitoutumisesta omaan historiansa ja identiteettinsä vaalimiseen.”
Tämä historian vaaliminen ei tunnu kuitenkaan ulottuvan toiseen ikoniseen kohteeseen, Malmin lentoasemaan. Vaikka laajat kansalaispiirit ovat vaatineet lentokentän säilyttämistä, kaupunki haluaa edetä lopettamispäätöksessään määrätietoisesti. Syynä voi olla se, että me olemme liian lähellä omaa historiaamme. Emme kykene näkemään, kuinka arvokkaita kohteita on vaarassa tuhoutua ylimitoitetun rakennusvimman seurauksena.
Museoviraston entinen pääjohtaja Henrik Lilius totesi vuonna 2002, että ”Malmin lentokenttä on Olympiastadionia merkittävämpi funkisrakennus” (HS 21.6.2002). Merkittävyys liittyy siihen, että lentoasemakokonaisuus toteuttaa niin puhtaasti alkuperäistä tarkoitustaan, funktiotaan. Sen arvo säilyy parhaiten elävänä ja alkuperäiskäytössään.
Ensi kevään kuntavaalien jälleen Helsinki saa tehtäväkseen kansanäänestyksen järjestämisen Malmin lentoaseman kohtalosta. Toivottavasti uudet päättäjät tunnustavat myös lentokenttäkokonaisuuden arvon ja arvioivat uudelleen asuntorakentamisen välttämättömyyden. Rakennussuojelun asiantuntija Maire Mattinen totesikin taannoin, kuinka ”alueen liikennehistoriaa ja aineettomia kulttuuriarvoja pitäisi kunnioittaa. Nyt sinne aiotaan rakentaa hirvittävän vaikeisiin maasto-olosuhteisiin asuntoja, joista pitäisi tulla halpoja. ”(HS 27.7.20)
Raine Haikarainen