Tapanilan Hiidenkivenpuiston kukkaloisto on saanut ihmiset kuvaamaan sen kasveja ja viihtymään puistossa vehreyttä ihaillen. On myös kaivattu tietoa siitä, kuka puiston on suunnitellut.
Koronan myötä ulkoilu ja ihmisten tapaaminen ulkona on lisääntynyt reippaasti. Myös moni tapahtuma on löytänyt uudeksi pitopaikakseen puistoalueen. Koululaisten kesälomien myötä puistoalueilla on järjestetty erilaisia päiväleirien tapahtumia, luentoja ja myös perheet ovat löytäneet niistä itselleen päiväretkikohteita.
Hiidenkivenpuiston laajat ja vaihtelevamaastoiset alueet ovat monien suosiossa. Siellä on tilaa pelailla, ottaa aurinkoa, harjoitella pyöräilyä ja viettää aikaa.
Kasvillisuuden suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että Hiidenkiven laajan puiston on hänen muistaakseen suunnitellut 1990-luvulla silloisen puisto-osaston puistosuunnittelija Mirja Ruokokoski.
Puiston perustamisen jälkeen puistoon on istutettu lisää erilaisia kasveja. Tegel kertoo, että kesäkukkia eli kausikasveja ei puistossa ole, vaan puiston kukkivat kasvit ovat perennoja eli monivuotisia ruohovartisia kasveja. Puistoon on myös viime vuosina istutettu melko paljon kukkasipuleita, kuten tulppaaneja, narsisseja ja laukkoja. Ne kukkivat komeasti keväällä ja alkukesällä.
Inkeri Salo Staran Hoito 2:sta tietää, että ainakin vuosina 2013 ja 2017 perennapenkkiä on uusittu vaihtamalla maamassoja sekä istutettu uusia perennoja, köynnöksiä, pensaita ja puitakin.
-Tuo kyseinen perennapenkki on muuttunut suuresti 2010-luvulla, Salo toteaa.
Koronan myötä lisääntynyt ulkoilu on Satu Tegelin mukaan lisännyt myös kaikkien viheralueiden kulumista ja roskaisuutta. Myös kasvillisuus on saattanut kärsiä lisääntyneestä kulkemisesta.
Moni näkisi puistossa mielellään myös marjapensaita, joista saisi kerätä suuhunsa kesän herkkuja.
-Marjapensaat ja syötävät kasvit ovat hyvinkin mahdollisia puistokasveja. Yleensä niitä on istutettu valvottuihin oloihin leikkipuistoihin, päiväkotien ja nuorisotalojen pihoille, viljelypalsta-alueiden ja siirtolapuutarhoiden läheisyyteen ja muihin paikkoihin, joissa ei varmuudella ole myrkyllisiä kasveja läheisyydessä. Tärkeää on myös, ettei läheisyydessä ole raskasta liikennettä eikä suuria määriä koirien ulkoiluttajia, listaa Tegel.
Suunnitteluasiantuntija Satu Tegel muistuttaa, että marjapensaissa on se ”ongelma” että monet marjovat koristekasvit näyttävät lasten silmissä marjapensailta siinä missä oikeatkin marjapensaat.
-Joidenkin koristepensaiden marjat ovat kuitenkin lievästi myrkyllisiä, tai ainakin pahan makuisia, eikä siksi ole turvallista olettaa kaikkien ulkona kasvavien kasvien olevan syötäviä. Syötävien kasvien ja muiden kasvien tulee siis erottua toisistaan ja tämä vaikuttaa niiden käyttöön kaupungin puistoissa.
Marjapensaita luvassa
Marjapensaita on suunniteltu muun muassa leikkipuistoihin, joissa niillä on joku ”valvova” silmä.
-Joidenkin uusimpien palsta-alueiden reunoille on myös nykyisin suunniteltu marjapensaita, jotka ovat ikään kuin ”puolijulkisia”, kertoo projektisuunnittelija Elina Nummi Helsingin kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta.
Nummi kertoo, että Osallistuvassa budjetoinnissa 2019 on toteutumassa hanke, jossa kymmeneen leikkipuistoon tulee pieni hedelmätarha, viisi hedelmäpuuta ja kymmenen marjapensasta ja viljelyallas esimerkiksi yrttien kasvatukseen.
-Tarhojen on tarkoitus valmistua syksyn aikana tänä vuonna ja ajatuksena on, että leikkipuistot osallistuvat puiden ja pensaiden hoitamiseen. He saavat siihen ohjeet, lisää Nummi.
Teija Loponen
