Malmin peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Mirkka Ojala kertoo kokemuksistaan etäopetuksen aikana. Opettajilla oli vain muutama päivä aikaa valmistautua isoon muutokseen.
Etäopetus vaiheeseen siirryttiin keskiviikkona 18.3. ja se kesti lähemmäs kaksi kuukautta.
-Tieto koulujen sulkemisesta saapui maanantaina, vain kaksi päivää ennen etäpetukseen siirtymistä. Opettajilla oli siis vain muutama päivä valmistautua muutokseen, kertoo Malmin peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden rehtori Mirkka Ojala.
Valmistautumisen taso riippui myös siitä, oliko aikaisemmin uskonut koulujen menevät kiinni. Ojala valmistautui etäopetukseen viemällä tarvittavat tavarat kuten laitteet, laturit ja oppilaiden arvioitavat työt mukanaan kotiin. Myös tietokoneen toimivuus täytyi testata sekä käydä läpi eri tahoilta tulleita ohjeistuksia.
Etäopetukseen siirtyminen muutti opettajien arkea paljon. Työt tehtiin omissa kotioloissa, jossa ehostuksen ei tarvinnut olla aivan kohdillaan ja siirtymisiä kouluun ei tullut. Ojala kertoo, että työpäivät pitenivät, sillä muun muassa raportoinnissa kului paljon aikaa.
–Oppilaiden tehtävien tekemistä joutui vahtimaan aivan eri tavalla kuin lähiopetuksessa. Opiskelussa joutui olemaan aktiivisesti mukana, sillä kysymyksiä tuli normaalia enemmän.
Kummalliselta tuntui myös, ettei oppilaita nähnyt samalla tavalla, sillä työskentely ihmisten kanssa kuuluu oleellisesti osana opettajan työhön.
Äidinkielen opiskelun osalta sisältö hieman kapeni.
– Olin laskenut sen varaan, että lähiopetukseen olisi palattu normaalisti. Koulussa olisi ollut lisää materiaalia, jota olisi voitu hyödyntää opiskelussa, kertoo Ojala.
Pieniltä ongelmilta ei voitu välttyä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Tilanteeseen valmistautumisaika oli hyvin lyhyt, joka hankaloitti asioita.
-Tämä oli uusi tilanne kaikille, joten opeteltavia asioita oli paljon.
Myös jatkuva istuminen ja tietokoneen ääressä työskentely sai aikaan erilaisia lihasjumeja. Kaikista suurimmaksi ongelmaksi paljastui kuitenkin oppilaiden kiinni saaminen. Oppilaita joutui metsästämään, jotta tehtävät tulisi tehdyksi. Vaikka oppilas olisikin paikalla videotapaamisessa, ei silti voinut tietää kuuntelikohan hän oikeasti opetusta vai tekikö hän jotain muuta, jos mikki ja kamera eivät olleet päällä.
Etäopetus toi myös miellyttäviä asioita Ojalan elämään.
-Pidin aamukävelyistä työkaverini kanssa etäyhteyksien avulla.
Ojalan mielestä oli myös mukavaa olla kotona, kun tilanne oli epävakaa. Myöskään siirtymisiä koululle ei tullut.
-Kaiken lisäksi uusi on aina kiehtovaa, Ojala pohtii.
Etäopetusjakso opetti uusia asioita. Ensi kerralla tiedämme paremmin, miten toimia tällaisen tilanteen sattuessa.
– Etäopetusta voitaisiin hyödyntää, jos tarve niin vaatii. Peruskouluissa kuitenkin hienointa on läsnäolo, vaikka digitaalisuuskin on hyväksi. Liikaa etäopetusta ei kuitenkaan kannata tehdä, toteaa Mirkka Ojala.
Poikkeuksellinen tilanne opetti myös arvostamaan perusasioita.
-Etäopetuksen aikana huomasi kuinka merkittävässä roolissa oppilaat, muut opettajat ja koulun yhteisö on, vaikka aikaisemmin sitä oli pitänyt itsestään selvyytenä.
Pinja Rintakoski
Kesäseteli-työharjoittelija
