Malmin tornista 36

TigerMoth
Tänä kesänä voi toivon mukaan Malmin taivaalla ihailla jälleen vuoden 1941 Tiger Mothin lentoa. Kuva Raine Haikarainen

Vaatimatonta vuorovaikutusta

Malmin lentoaseman aktiivisessa käytössä olevaa aluetta kaavoitetaan kovaa vauhtia. Samalla lentokentän arvot paljastuvat yhä selvemmin. Niistä on vain vaikea saada aikaan avointa keskustelua.

Poikkeuksellisen kevään aikana Malmilla on eletty tehokasta aikaa. Usean viikon aikana on ollut päiviä, jolloin Malmi on ollut operaatioissa mitattuna Suomen vilkkain lentokenttä. Siitä huolimatta Helsingin kaupunki pyrkii määrätietoisesti lopettamaan lentotoiminnan. Halua ei löydy neuvotella edes määräaikaisesta ilmailutoiminnan jatkamisesta. Sen sijaan toukokuussa käynnistyi kansainvälinen ideakilpailu ”Malmin entisen lentokentän” alueelle rakennettavaksi puistokokonaisuudeksi.

Puisto- ja rakennussuunnittelijat joutuvat kohtaamaan kovan haasteen. Malmin lentoasema ei ole mikä tahansa niittyaukea, jossa on pari kiitotietä. Kysymyksessä on useita kertoja kansainväliseksi uhanalaiseksi arvokohteeksi luokiteltu kokonaisuus, jonka kohtaloa seurataan tarkasti maamme rajojen ulkopuolellakin. Museoviraston kulttuuriperinnön suojelusta vastaava osastonjohtaja Mikko Härö totesikin taannoin, että ”tulee olemaan kansainvälisessä mittakaavassa häpeällistä lopettaa ja tuhota 1930-luvun Malmin lentoasema. Se on elävän ilmailukulttuurin keskus ja todella tärkeä perintökohde. Mutta näin juuri on tapahtumassa.”

Siihen nähden, kuinka arvokkaasta alueesta on kyse, vuorovaikutus kaavoittajien ja kaupunkilaisten välillä on ollut vaatimatonta. Kaupungin koteihin jakamissa tiedotuslehdissä ei ole näkynyt tekstiä kaavoituksen etenemisestä. Tiedotustilaisuudet on siirretty pandemian vuoksi verkkoon. Kaupungin johtavat päättäjät ovat määrätietoisesti torjuneet yhteiset palaverit kentän käyttäjien kanssa. Vaikuttaa siltä, että todellista vuorovaikutusta kartetaan, vaikka sen nimiin vannotaan periaateohjelmissa.

Näihin ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Suomen Luonnonsuojeluliitto. Liitto ehdotti lausunnossaan 7.5.2020, että Lentoasemankorttelien asemakaavan valmistelu tulisi jäädyttää odottamaan valmisteilla olevia tarkentuvia luontoselvityksiä. Se on perusteltua, koska alueen suunnittelussa ”vuorovaikutusmenettely oli aikanaan luokattoman heikkoa ja yksipuolista”.

Aito vuorovaikutus olisi juuri nyt erityisen tärkeää, kun vaikuttaa siltä, ettei kaupunkikaan oikein tiedä mitä se haluaa. Samaan aikaan kun ideoidaan luontoarvoja korostavaa puistoa, suunnitellaan puiston laidalle suurta kaukolämpökeskusta. Tai samalla kun korostetaan, ettei kaupungin tehtäviin kuulu ilmailun tukeminen, kaavoitetaan kuitenkin kovaa vauhtia helikopterikenttää muutaman sadan metrin päähän nykyisestä tukikohdasta.

Malmin lentokenttäalueen kaavoittaminen on kulttuuristen, toiminnallisten ja luontoarvojen arvojen vuoksi kansallisesti ja kansainvälisestikin ristiriitainen asia. Siksi vuorovaikutuksen tulisi olla erityisen vahvaa ja uskottavaa. Tähän mennessä se ei ole toteutunut.

Raine Haikarainen