Tulevan sunnuntain äitienpäivä jää varmasti monien mieleen. Ei ehkä onnellisimpana äitienpäivänä, sillä tällä kertaa moni iäkkäämpi äiti elää eristyksissä suojautuakseen koronalta. Äitejään voi silti muistaa parvekkeen/oven takana käynnillä, kirjein tai puhelinsoitoin. Kukkia voi lähettää kukkakauppojen kautta ja pieniä paketteja postitse. Moni mummi on opetellut tietotekniikan käyttöä sen verran, että voi lastenlasten kanssa olla tietokoneen tai älypuhelimen kautta näköyhteydessä. Lapsiperheissä äitiä voidaan muistaa kuten ennenkin juhlistamalla päivää perheen kesken. Valkovuokot kukkivat tuttuun tapaan äitienpäivän kunniaksi, joissain paikoin maa on niistä valkoisenaan.
Helsingin kaupungilla on melkoiset paineet hoitaa asiat niin, että mahdollisimman harva sairastuisi. Meidänkin valtuutettumme ovat olleet näitä päätöksiä tekemässä ja saaneet itsekin tuntea niiden vaikutukset elämässään. Päätösten teko ei ole aina helppoa, eikä kaikkia voi koskaan miellyttää. Hiljalleen joitakin määräyksiä ollaan purkamassa. Aamuliikenteen määrä näytti vapun jälkeen hieman kasvaneen, osa etätöissä olleista on palannut työpaikoilleen. Samoin varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on vähitellen lisääntynyt. Terveydenhoitopuolella on sen sijaan ollut tavallista hiljaisempaa. Jos oma terveysasema tai laboratorio ovat suljettuina, ei kauemmas välttämättä haluta lähteä.
Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt melkoisesti. Kuten kaikessa, myös siinä on varjopuolensa. Innokkaat ulkoilijat tuntuvat toisinaan unohtavan sekä toisen omaisuuden kunnioittamisen, että suomalaiset hienot jokamiehenoikeudet. Kaupunkialueella toisten tonttien kautta ei pidä oikaista, Viikin tutkimustilan pellot ovat viljelyä varten, eivät oikopolkureittejä, ja roskaaminen on edelleenkin kiellettyä. Eväsretket ovat mukavia, mutta niiden roskat tulee jaksaa viedä joko lähimpään roska-astiaan tai kotiin saakka. Sääntöjä noudattamalla kaikkien on mukavampi ulkoilla.
Päätoimittaja Teija Loponen
