Malmin tornista 35

Malmilla oli sunnuntaina 5.4. enemmän lento-operaatioita kuin samaan aikaan Helsinki-Vantaalla. Kuva Raine Haikarainen

Kompromissin aika

Yhteiskuntaa viime aikoina ravistelleet tapahtumat kertovat kriisivalmiuden ja uudelleen arvioinnin merkityksestä. Siksi Malmin lentoaseman kohtaloakin tulee tarkastella laajemmasta kuin vain asuntorakentamisen näkökulmasta.

Pandemian keskellä monet pienemmät uutiset ovat jääneet pimentoon. Yksi niistä liittyy Helsingin kaupungin päätöksen jatkaa käräjöintiä Malmin lentokenttäyhdistystä vastaan.  Kaupunki katsoo, että lentotoiminta kentältä on laitonta, koska vuokrasopimus on irtisanottu. Ilman takarajaa solmittu vuokrasopimus on kuitenkin riitautettu.  Taannoin käräjäoikeus hylkäsikin kaupungin vaatimukset takavarikoida yhdistykseltä merkittävän rahasumman. Kaupunki ei ole kuitenkaan tyytymässä käräjäoikeuden ratkaisuun, vaan haluaa jatkaa oikeusprosessia.

Malmin käyttäjille, kouluttajille ja yrittäjille tilanne on luonnollisesti tuskallinen. Kentällä on edelleen ilmailuviranomaisen myöntämä toimilupa, eduskunnan edellyttämää korvaavaa paikkaa ei ole tiedossa ja tarve toiminnalle on ilmeinen. Se on kaupunkikin huomannut, koska kaavoittaa kovaa vauhtia helikopterikenttää kilometrin päähän Kivikkoon.

Kentän käyttäjät ovat maksaneet sovittua vuokraa käytössä olevasta lentotoiminnan alueesta. Hehtaarivuokra on ollut jopa kymmenkertainen verrattuna vastaavien muiden liikennealueiden vuokraan. Helsingillä ei ole myöskään alueelle lähivuosina järkevää käyttöä. Samalla kaupunki menettäisi merkittävät vuokratulot, kuten on jo tapahtunut tyhjänä seisovan suuren lentokonehallin kohdalla.

Helsingin kaupunki on vienyt lentoaseman kaavoitusta eteenpäin määrätietoisesti vuosituhannen alusta alkaen.  Jo vuonna 2004 kaupunki halusi yksipuolisesti sanoa irti kentän käyttösopimuksen juridisesti kyseenalaisin perustein. Tuolloin kiinteistöviraston puheenjohtaja tunnusti suoraan, että “sitä ei vain haluttu tuoda käsittelyyn ennen kunnallisvaaleja” (HS 4.12.2004). Päättäjät pelkäsivät, että lentokentän kohtalo olisi noussut yhdeksi vaaliteemaksi.

Elämme jälleen kunnallisvaalien odotuksessa. Ensi keväänä valittava valtuusto joutuu ensi töikseen ratkaisemaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisen lentokentän tulevaisuudesta. Parinkymmenen vuoden aikana Helsingin kaupunki ei ole kertaakaan pyrkinyt vakavaan vuoropuheluun kentän käyttäjien ja sen suojelusta kiinnostuneiden kanssa.

Koko 330 hehtaarin kaavoitusalueelle on kuitenkin mahdollista rakentaa runsaasti sekä asuntoja että työpaikkoja alkuperäinen toiminta ja luonto säilyttäen. Varsinaisen lentotoiminnan käytössähän on tällä hetkellä vain viitisenkymmentä hehtaaria. Tarvitaan vain aitoa vuoropuhelua vuosikymmeniä velloneen kiistan ratkaisemiseksi. Kompromissin aika on nyt.

Raine Haikarainen

Edellinen artikkeliTapanilan aseman aitakorotukset etenevät
Seuraava artikkeliMaatullinpuistoa uusitaan