Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on määrännyt juoksevan sakon uhalla, että Tattarisuolla teollisuustilaa vuokraavan yrityksen on korjattava sille kuuluvat kaksi teollisuushallia. Lisäksi yritykselle tuli kielto käyttää yritystoimintaan tarkoitettuja tiloja asumiseen.
Kaasutintie 6:ssa olevista rakennuksista pitää muun muassa purkaa luvatta rakennetut kerrokset, korjata poistumistiet, palauttaa poistettu ikkuna ja palo-osastoida lämmityskattila.
Jos näin ei ole tehty syyskuun alkuun mennessä, uhkaa kaupunki rakennusten omistajaa 50 000 euron sakolla. Jos sakko lankeaa ja velvoitetta ei vieläkään noudateta, nousee summa joka kuukausi 5 000 eurolla. Pakollisia valvontamaksuja yritykselle on määrätty 3 000 euroa.
Rakennusvalvonnan mukaan rakennukset ovat palo- ja poistumisturvallisuuden kannalta vaarallisia. Tähän nojaten jaosto päätti, että asetettua velvoitetta on noudatettava, vaikka päätöksestä valitettaisiin Helsingin hallinto-oikeuteen.
Tapaus tuli ilmi vuosi sitten, kun poliisi ilmoitti kaupungille, että varastohallissa majoitutaan. Rakennusvalvontapalvelut otti yhteyttä rakennusten omistajaan ja kävi paikalla viime syys- ja lokakuussa. Omistaja ei tullut paikalle, mutta rakennuksissa oli aina joku päästämässä valvojat sisälle. Myös poliisi oli mukana.
Tarkastushetkellä halleissa ei asuttu. Paikallakäynnillä kuitenkin todettiin, että molemmissa rakennuksissa oli huoneita, joissa oli mitä ilmeisimmin asuttu ja ollut sänkyjä.
Tarkastuksissa havaittiin rakennusmääräysten vastaisuuksia kuten ylimääräisiä väliseiniä, peitettyjä ikkunoita, useita huoneita, parvirakenteita, vessoja, keittiö, sauna ja rakenteilla oleva suihku. Yhdessä tilassa oli paljon sänkyjä, patjoja ja sohvia sekä henkilöitä, joiden kerrottiin kunnostavan huonekaluja. Kattilahuoneessa oli öljysäiliön ja lämmityskattilan tilalla suihkukaappi ja pieni keittiö. Luvatonta rakentamista arvioitiin olevan vähintään 500 neliömetriä.
Rakennusten omistajayrittäjä kritisoi tarkastuksen järjestämistapaa, jossa tarkastusaikoja ei ollut sovittu omistajan kanssa. Omistaja katsoo, että poliisilta virka-avun pyytäminen asuinkäyttöasiassa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista.
Lisäksi omistaja kysyy, että kun teollisuushallissa käyneet eivät havainneet asuinkäyttöä, mihin lakiin tai asetukseen perustuu asumista koskevan velvoitteen asettaminen. Omistajaa kiinnostaa myös se, että mihin säännökseen perustuu tilojen kuvaaminen, käyttäjien yhteystietoja kerääminen ja se, että mihin tietoja käytetään ja missä niitä säilytetään.
Rakennusvalvonnasta vastataan, että valvojat ovat harkinneet velvoitteiden antamista myös vuokralaisille. Kun omistaja ei ole antanut vuokralaisten tietoja, ovat valvojat kysyneet niitä asianosaisilta suoraan paikan päällä. Valokuvien ottaminen on liittynyt rakennusten dokumentointiin päätöksentekoa varten.
Omistaja tähdentää, että pelastuslaitos on aikanaan tarkastanut tilat. Saunasta omistaja toteaa, että hänellekin oli yllätys, että tilan käyttäjä oli ottanut saunan käyttöön. Tarkastuslausunnossa mainitut parvet ovat omistajan mukaan olleet paikalla jo 20 vuotta sitten, jolloin rakennukset siirtyivät yhtiön hallintaan.
Rakennusvalvonta huomauttaa, että osassa parvirakennelevyjä on tehtaan päiväys 3.6.2015. Tarkastusta koskevaan kritiikkiin rakennusvalvonta sanoo, että sillä on lainmukainen oikeus päästä rakennukseen, jos on syytä epäillä, että säännöksiä on rikottu.
Pirjo Pihlajamaa