Kaupunki haluaa kasvattaa etenkin Malmia, Pihlajistoa ja Viikkiä

Rakentamisen äänet eivät vaimene. Kaupunki aikoo edistää myös yksityisomistuksessa olevien asuintonttien täydennysrakentamista. Sitä silmällä pitäen Helsinki on suunnitellut, että se markkinoi noin kahdelletuhannelle kiinteistönomistajalle mahdollisuutta jakaa tontti. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Pormestari Jan Vapaavuoren budjetissa on tehty Helsingille taloussuunnitelma vuosille 2020-2022 ja hahmoteltu kymmenen seuraavan vuoden rakentamiskohteita. Niitä osuu myös Koillis-Helsinkiin. Suunnitelmissa on muun muassa Ilmasilta, meluesteitä, uusia katuja ja liito-oraville elintilaa.

Täydennysrakentamisen katseet ovat uudessa yleiskaavassa ja erityisesti Raide-Jokerin ympäristössä. Niinpä agendalla on myös Viikin ja Pihlajiston tiivistäminen. Toisen raitiotiehankkeen, Viikin-Malmin pikaratikan selvitystyön piti alkaa vasta myöhemmin, mutta kaupunginhallitus on päättänyt aikaistaa tätä Viima-työtä ja suunnittelu on tuupattu vauhdilla liikkeelle.

Kaikkiaan Helsingissä on käynnissä 13 aluerakentamisprojektia, joista osa on mittakaavaltaan Euroopan suurimpia kaupunkikehityshankkeita. Näistä Malmi on nostettu Kannelmäki-Malminkartanon ja Kontula-Mellunmäen ohella tärkeäksi kaupunkiuudistuskohteeksi. Malmin lentokentän alue on nimetty termillä käynnistymisvaiheen aluerakentamisprojekti.

Kymmenvuotiskauden keskivaiheille ajoittuu Lahdenväylän eritasoliittymään sisältyvä Ilmasilta, joka on tärkeä osa Malmin lentokenttäalueen rakentamiselle. Ilmasilta on Kivikon ja Malmin välille yhteyden luova liikenneväylä, jota kaiken muun liikenteen lisäksi käyttäisi raitiotie. Suunnitelmissa painotetaan, että Ilmasilta palvelee erityisesti alueiden yritystoimintaa.

Ilmasillan pohjoispuolelle on tulossa vielä toinen silta pelkästään kevyen liikenteen käyttäjille. Lumiseen aikaan tälle toiselle sillalle on tarkoitus vetää myös latu.

Siltasuunnitelmien toteuttamiseen sisältyy epävarmuus. Samalla pitäisi toteuttaa Lahdenväylän levennys- ja ramppimuutokset. Hankkeen maksumieheksi tarvitaan Lahdenväylän omistavaa valtiota, ja sen budjetissa tai pääkaupunkiseudun maankäyttöä ohjaavissa MAL-suunnitelmissa varmuutta Lahdenväylän toteutumisesta ei edelleenkään ole. Kaupunki ja valtio jatkavat asiasta neuvotteluja, joita on käyty jo vuosia.

Uuden MAL-sopimuksen eli maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma on siis käynnissä. Ohjelmassa määritellään yhdessä valtion kanssa Helsingin maapolitiikan tavoitteet. Tarkoitus on turvata Helsingin kansainvälinen kilpailukyky ja toimia segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä.

Meluntorjuntakohtaan on kirjattu Koillis-Helsingistä Vanha Porvoontie, Suutarilantie ja Tapaninkyläntie. Katuinvestoinneissa lukee täydennysrakentamisalueet, joihin on merkitty täältä Tapulikaupunki, Maatullinpuiston eteläosa, Vanhan Tapanilantien alue, Viikki-Latokartano, Viikinmäki ja Siltalanpuisto. Sorakatujen rakentaminen on linkitetty täydennysrakentamiseen.

Luontoakin on ajateltu. Lahdenväylän itäpuolella Malmin lentokenttäalueeseen liittyen luvataan sovitella yhteen rakentamista ja liito-oravien suojelua. Lisäksi talousarviokaudella on määrä selvittää kattavasti metsien ja puustoisten alueiden yhteydet ja käynnistää niittyverkoston kehittämishanke.

Malmi-Pukinmäen aluesuunnitelman teko on myös agendalla. Sen lisäksi Malmin puistot -määrärahalla varaudutaan Malmin projektialueelle suunniteltujen monien puistojen kohentamiseen.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliAbit irrottelivat ennen kirjoituksia
Seuraava artikkeliEräViikinkien naiset voittoon Lahdessa