Vanhankaupunginkosken padon purkamista ajava valtuustoaloite on jo toistamiseen matkalla valtuustoon, koska valtuusto palautti asian toukokuussa uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutetut vaativat saada päätöksenteon tueksi tietoa siitä, että miten purkaminen vaikuttaisi koko Vantaanjoen alueen luontoon.
Kaupunkiympäristölautakunta sai maanantaina eteensä esityksen, jossa valtuutettu Atte Harjanteen aloitteesta lähtenyttä asiaa lähestytään uudesta vinkkelistä. Helsingin kaupungin mukaan Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen sulkeminen muuttaa Vantaanjoen veden juoksutusta. Kun voimalaitos ei enää tarvitse vettä, voi itähaaran vesimäärää kasvattaa ja houkutella kalat sinne.
Helen Oy ilmoitti marraskuussa, että yhtiö lopettaa kokonaan energiantuotannon Vanhankaupunginkosken voimalamuseon turbiineilla.
Helenin mukaan voimalan käyttö on ollut minimaalista, sillä koskivoimaa on voinut hyödyntää vain silloin, kun vesi on ollut tarpeeksi korkealla. Viime vuonna turbiinit jauhoivat vedestä energiaa kolmena päivänä.
Helen myöntää, että uusiutuva energia ei ole kaikilta osin ekoteko: padolla on haitallisia vaikutuksia Vantaanjoen ekosysteemiin ja vaelluskalakantoihin.
Siitä huolimatta asiakkaille on markkinoitu ympäristöpenni-nimistä sähkösopimusta, jolla edistetään ilmastonmuutosta hillitsevien vesi-, aurinko- ja tuulienergian tuotantoa.
Etenkin kalamiehet ovat ajaneet Vanhankaupunginkosken padon purkamista voimakkaasti. Heidän viestinsä on, että vaelluskaloja kuolee tai vammautuu kosken kiviin ja voimalan ollessa päällä sen turbiineihin, kun kalat yrittävät päästä koskesta eteenpäin.
Helenin mukaan kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksia. Yhtiössä uskotaan edelleen vähäpäästöiseen vesivoimaan, joka nähdään tärkeänä tulevaisuudessa.
Luonnon monimuotoisuutta voi Helenin mielestä edistää purkamalla kalankulkuesteitä Vanhankaupunginkosken kaltaisista vesistöistä, joita ei tarvita energiantuotantoon.
Kaupungin mielestä nyt on hyvä ensin seurata, miten voimalan sulkeminen vaikuttaa kalojen liikkumiseen ennen kuin selvitetään padon purkamisen laajempia vaikutuksia Vantaanjokeen.
Vireille laitetun itähaaran kunnostussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on parantaa itähaaran houkuttelevuutta ja esimerkiksi heikommin uivien särkien elinoloja. Suunnitelman tekoon arvioidaan menevän vuosi. Itähaaran kunnostustyöt olisi siten mahdollista aloittaa vuonna 2021.
Tänä vuonna tekeillä on myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen selvitys kalojen liikkeistä Vanhankaupunginkosken alueella ja edelleen Vantaanjoessa. Selvitys tukee itähaaran kunnostussuunnitelman laadintaa.
Pato on suojeltu asemakaavalla vuona 1998. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Kaupunki ilmoittaa, että sitä koskee maankäytön suunnittelussa valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ne edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.
Oikeudellisessa selvityksessä on arvioitu, että padon purkamiseen tähtäävä asemakaava olisi todennäköisesti ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
Suojelumerkinnän poistaminen kaavasta näyttää kaupunkiympäristölautakuntaan tuodun esityksen mukaan lähes mahdottomalta. Selvitystä padon purkamisen vaikutuksista Vantaanjoen luontoon pidetään perusteettomana ja kalliina.
Lautakunta käsitteli esitystä maanantaina.
Pirjo Pihlajamaa