Viikinmäen huipun louhinta arveluttaa naapureita

Viikinmäen maisema on muuttunut asuinrakentamisvuosien aikana monta kertaa. Muutosta on taas tiedossa, kun Viikinmäen korkein kohta asutetaan. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Viikinmäen korkeimmalle kalliolle on tarkoitus rakentaa kolme kaksikerroksista erillispientaloa, joihin tulee yhteensä viisi asuntoa. Yksittäinen asukas ja pari naapuriyhtiötä ovat huomauttaneet rakennusluvasta.

Kahden paritalon ja yhden erillistalon huippupaikka Vantaanjoen maisemissa sijaitsee Lahdenväylän huminan lähellä Henrik Lättiläisenkadulla.

Naapurustossa huoli on kohdistunut etenkin tulevien louhintatöiden turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Aivan rakennuspaikan vieressä oleva naapurusto miettii, että miten louhinta vaikuttaa ympäröiviin rakennuksiin ja luontoon ja toivoo, ettei luonnontilaisia kallioita vaurioiteta.

Rakennuttajan mukaan louhinnan tekee ammattimies, ja kalliota on tarkoitus säästää mahdollisimman paljon. Tontin yhdellä rajalla olevalle jyrkälle kalliolle aiotaan tehdä rajanaapurin luvalla tukimuuri ja aita.

Tuoreen rakennusluvan mukaan jokaiseen asuntoon tulee oma maalämpökaivo ja maalämpöpumpulla toimiva vesikiertoinen lattialämmitys. Autopaikkoja tulee kymmenen eli kaksi jokaista asuntoa kohti. Talot ovat tasakattoisia, ja niiden ulkoseiniin tulee valkoinen rappaus ja ruskea puuverhoilu.

Huomautusten johdosta kaupunki on vaatinut saada ennen rakentamista nähtäväkseen louhintasuunnitelmat, joista selviää louhinnan vaikutukset naapurikiinteistöihin.

Naapurustosta on annettu huomautus myös muista seikoista kuten siitä, että rakennettava tontti katsotaan kaavoitetun viiden sijaan neljälle asunnolle. Myös autopaikkojen korkeaa määrää ja rakennusalan ylitystä ja rakennusten korkeutta moititaan.

Rakentajan mukaan autopaikat ja muut naapurin esille nostamat asiat on ratkottu jo asemakaavoituksessa, jonka mukaan rakennussuunnitelmat on tehty. Rakentaja toteaa, että kaksikerroksiset talot eivät estä näkymiä niin paljon, kuin jos tehtäisiin asemakaavan sallimat kolme kerrosta.

Myös rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti katsoo, että rakennusten korkeudet ovat kaupunkikuvallisesti harkittuja ja asemakaavan mukaisia ja rakennusalan noin metrin ylitys perusteltu ja vähäinen.

Noin 1 440 neliömetrin kokoisen tontin koko rakennusoikeus on 750 neliömetriä. Lisäksi saa tehdä 140 neliömetriä autotalli- ja varastotilaa eli 28 neliömetriä per asunto.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliVanhan Helsingintien ilme muuttuu
Seuraava artikkeliTaidekaupunki Jakomäkeen