Jouluun on enää vajaa viikko aikaa. Lapsilla jännitys tiivistyy samaa tahtia kuin kalentereiden avaamattomien luukkujen määrä vähenee. Odottaminen onkin usein se paras vaihe, silloin mielikuvitus laukkaa ja synnyttää kaikenlaisia mukavia ja toivottuja kuvia tulevasta, olipa sitten kyseessä joulun odotus, tai vaikkapa loman. Yhdessä oleminen perheen tai ystävien kanssa kuuluu monien mielestä oleellisesti jouluun. Silloin karistetaan arjen kiireet ja harrastukset sivuun, kokoonnutaan yhteen, syödään kaikessa rauhassa, käydään hautausmailla sytyttämässä kynttilöitä ja ehkä pelataan pelejä tai musisoidaan tai vietetään muuten kiireetöntä aikaa yhdessä.
On heitäkin, jotka ovat yksin jouluna. Osa omasta halustaan, osa siksi, ettei läheisiä ole tai he asuvat kovin kaukana. Jouluna jos koska on hyvä muistaa yksin asuvia. Yksin asuvalle ystävälle tai sukulaiselle voi soittaa, lähettää kirjeen jouluksi tai piipahtaa käymässä, jos se on mahdollista. Vieraammalle, vaikkapa naapurille, joulumieltä voi tuoda rappukäytävässä tervehtiminen, iloinen hymy, joulutervehdyksen sujautus postilaatikkoon tai muu pieni huomioiminen. Viime vuosina on yleistynyt kaunis tapa lähettää vanhusten palvelutaloihin kukkia ja joulutervehdyksiä tuntemattomille ikäihmiselle. Joulu on muistamisen aikaa.
Vielä vajaan viikon aikana ennen joulua ehtii tapahtua paljon. Puistolan ja Tapanilan elävän adventtikalenterin luukkuja on mukava käydä katsomassa vaikka koko perheen voimin, Malmitalolla voi piipahtaa nauttimassa joulupuuroa, on jouluisia konsertteja kirkoissa, joulumyyjäisiä ja seurakunnan järjestämiä jouluruokailuja ja jopa joulusauna.
Tämä lehtemme on viimeinen ennen joulua ja siksi sisällöltään varsin jouluinen. Luokoon se osaltaan kaikille joulumieltä. Seuraava lehti ilmestyykin sitten vasta joulun jälkeen, poikkeuksellisesti lauantaina 28.12.
Päätoimittaja Teija Loponen