Perjantaina juhlistetaan itsenäistä Suomea. Liput nostetaan aamulla salkoon niin kodeissa kuin julkisissa rakennuksissa. Yhteisöllisiä lipunnostoja on täällä meillä tarjolla Puistolassa ja Pukinmäessä. Päivän mittaan järjestetään monenlaisia eri yhdistysten juhlatapahtumia, mutta moni varautuu istumaan illan television äärellä katselemassa Linnan juhlia ja kenties ihaillen niihin kutsuttujen asuja. Vanha tapa sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle alkaa hiipua, yhä useammassa kodissa ikkunalla loistaa itsenäisyyspäivänäkin sähkökynttelikkö ja sinivalkoista kynttilää poltetaan pöydällä.
Itsenäisyyspäivän vietosta päätti 20.11.1919 silloinen hallitus. Suomen itsenäisyyspäivän vieton ajankohdan päätettiin olevan 6. joulukuuta. Monia muitakin vaihtoehtoja oli ollut tarjolla. Mutta juuri tuona päivänä Eduskunta oli hyväksynyt vuonna 1917 P.E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen käytännön toteutusta koskevan päätöksen. Lakisääteinen vapaapäivä joulukuun kuudennesta tuli vasta vuonna 1929. Nyt sekin on muuttunut, sillä kauppojen aukioloaikojen vapauduttua yhä useammat ihmiset ovat itsenäisyyspäivänäkin töissä.
Suomen itsenäisyyteen osaltaan vaikuttaneen Talvisodan syttymisen vuosipäivä oli marraskuun lopulla. 80 vuotta sitten alkanut sota ei juurikaan Koillis-Helsingissä näkynyt, sillä täällä ei taisteluita silloin käyty. Siitä huolimatta sodan vaikutukset kyllä tuntuivat niin perheissä kuin elämässä muutenkin. Monista tarvikkeista oli puutetta ja montaa perhettä kohtasi läheisen menetys. Talvisodan aikana eläneiden ja sen kokeneiden joukko pienenee vuosi vuodelta. Itsenäisyyspäivänä on syytä muistaa kaikkia itsenäisyyden puolesta taistelleita ja kotimaansa puolesta henkensä menettäneitä. Heidän ansiostaan meillä on perjantaina itsenäisyyden juhlapäivä.
Päätoimittaja Teija Loponen