Asemanseutujen nuhjuisuus nousi taas esille

Puksun asema sotku
Pukinmäen asematasanteen ikkunasta voi katsoa enemmän sotkua kuin maisemaa. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Puistolan asemanseudun kohentamisen puolesta tehty valtuustoaloite synnytti valtuustosalissa tasan vuosi sitten vilkkaan keskustelun ja poiki toivomusponnen. Ponnessa toivotaan, että kaupunki yhdessä Liikenneviraston eli nykyisen Väyläviraston kanssa parantaisi Puistolan ohella kaikkien muidenkin asemanseutujen viihtyisyyttä.

Sekä aloitteen että ponnen on tehnyt puistolalaisvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.). Hän muistuttaa, että asemanseutujen kehittäminen on kirjattu myös yleiskaavan toteuttamisohjelmaan. Kohennustoimia asemilla voisi kuitenkin tehdä jo nyt satsaten vaikka valaistukseen, siivoukseen, istutuksiin, penkkeihin ja taiteeseen.

Kaupunginhallituksen pitää vastata ponteen vuoden sisällä ja se tapahtui toissa viikon maanantaina. Alkuvuodesta pontta on käsitelty jo kaupunkiympäristölautakunnassa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa.

Virkamiesten antamissa vastauksissa kerrotaan vuolaasti, että mitä eri hankkeita asemanseutujen kehittämiseksi on meneillään. Päämääränä on lisätä pääradan asemakeskusten elinvoimaisuutta ja laatutasoa. Se ei tule tapahtumaan nopeasti. Laajemmat muutostyöt eivät ole kaupungin mielestä tässä vaiheessa perusteltuja, kun asemakaavoitus on kesken. Ponnessa ehdotettu taiteen saaminen asemille, jos kyse on pysyvästä teoksesta, kestää virkamiesten mukaan myös kauan.

Pääradan asemilla tehdään ja paikoin jo toteutetaankin asemakaavoja Puistolassa, Tapanilassa, Malmilla, Pukinmäessä, Oulunkylässä ja Käpylässä, jossa Tuusulanväylän ja Käpylän aseman ympäristöön suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 20 000 asukkaalle.

Lisäksi HKL:n kanssa kehitetään Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemanseutuja.

Kaupunki on mukana myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän koordinoimassa Fiksu Assa -hankkeessa. Se on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama nelivuotinen yhteishanke vähähiilisten asemanseutujen kehittämiseksi. Helsingin pilottiasemat ovat Oulunkylä ja Malmi.

Tapulikaupunki taas on yksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan avustusten painopistealueista vuosina 2019-2021. Malmille ja Pukinmäelle tehdään asemanseutujakin koskevaa aluesuunnitelmaa. Tässä luvataan aktiivista yhteistyötä asukkaiden kanssa. Myös osallistuva budjetointi antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua kotikulmiensa kehittämiseen.

Pääradan asemien omistajuus on hajallaan, mikä hankaloittaa määrätietoista kehittämistä. Henkilöliikennepaikoilla Väyläviraston vastuulla ovat laiturit, kulkuyhteydet ja matkustajainformaatio. Suurimmat asemarakennukset omistaa VR-Yhtymä.

Kaupunki hoitaa asemaympäristöjen kulkuväyliä. Asemien kulkuyhteydet sekä niihin liittyvät jalankulkureitit kuuluvat pääosin korkeimpaan ylläpitoluokkaan. Se tarkoittaa sitä, että näkyvä roska ja lika poistetaan päivittäin ja katu pestään säännöllisesti. Esimerkiksi Puistolassa kaupunki puhdistaa kesäisin aseman alikulun kaksi kertaa viikossa. Raiteiden 3 ja 4 hissit ja portaat ovat Väyläviraston vastuulla.

Ylläpidon niukkojen määrärahojen vuoksi laajempien parannusten tekeminen on haasteellista.

Toivoa herättää se, että valtio on perustanut Senaatti Asema-alueet Oy:n kehittämään juna-asema-alueita yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliTaskulamppuretken suosio yllätti
Seuraava artikkeliTaidekoululaiset venäläisteatterin vieraina