Himmeleistä uusvanha perinne Tapanilaan?

Reilu tusina naisia väkersi omannäköisiään himmeleitä kotiinviemisiksi.

Kolmetoista eri ikäistä naista kokoontui Tapanilan kylätilalle askartelemaan himmeleitä lokakuisen lauantai-illan ratoksi. Muutama lapsikin kurkisti sisään koululuokkaan. Vanhat perinnetyöt kiinnostavat.

Osallistujille oli lähetetty etukäteen lista kurssille mukana tuotavista tarvikkeista. Mihin ihmeeseen tarvittaisiin suurta perunaa? Ensimmäiseksi kurssinvetäjät Erru ja Ponu Ormio esittelivät olkilajeja ja eri tyyppisiä himmeleitä. Liesjärven kansallispuiston Korteniemen perinnetilan luomuvainiolta oli kerätty ruislyhteitä ja Helsingin merenrannoilta järviruoko-, metsäkastikka- ja ruokohelpikimppuja. Korteniemen rukiit oli riihitetty Ormioiden saunassa ennen kurssia ja siemenet palautettu takaisin luomutilalle.

Varsin pian selvisi, että perunaa tarvittaisiin tähkähimmelin tekoon. Tähkäpäähän pujotettiin silkkipaperista leikattuja tähtiä tai kukkia ja se kiinnitettiin foliolla päällystettyyn perunaan, jonka läpi oli pistetty ripustusnaru vanhalla napilla kiinni.
Oljesta voi käyttää hyödyksi kaikki osat. Pienemmät ja ohuemmat pätkät tähtiin ja tupsuihin – taitojen karttuessa muihinkin kuvioihin.

Sunnuntaiaamuna ryhdyttiin perusoktaedrien tekoon edellisenä iltana puhdistetuista oljista. Solmut tuottivat kurssilla päänvaivaa. Jalussolmu ja siansorkka olivat entuudestaan tuttuja purjehtijoille, mutta solmujen soveltaminen pieneen himmeliin tuotti välillä tuskaa ja vaati sorminäppäryyttä. Solmuissa saattoi oikaistakin, mutta oljen murtumista tuli varoa.

Olkien kostuttaminen, imaisutekniikka ja pehmeä puuvillalanka takaavat parhaimman tuloksen. Hätätapauksessa haljenneen reunan pystyi paikkaamaan Erikeeperillä.

Kurssilaiset saivat kotiin viemisiksi omat himmelit, olkia, perusvälineet himmeleiden kokoamiseen ja uuden koukuttavan harrastuksen.

Vanhassa Tapanilassa ja lähialuilla ikkunoita koristavat illan hämärtyessä paperiset joulutähdet. Kohta useammassa kodissa ihailtaneen myös itsetehtyjä himmeleitä.

Hanna-Kaisa Siimes ja Tiina Heiskanen

Himmeli

  • Himmeli on perinteinen oljista tehty katosta riippuva (joulu)koriste. Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas). Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi. 
  • Ennen himmeliä pidettiin hyvän sadon takaavana onnenkaluna. Lisäksi uskottiin himmelin koon voimaan: sato oli sitä parempi mitä suurempi himmeli oli.

Tapanilan kylätila
Asukastalo Tapanilassa, jossa järjestetään monipuolista kurssi-, kerho-, ja harrastustoimintaa. Himmelikurssi oli osa kylätilan kaikille kaupunkilaisille avointa ja maksutonta toimintaa. Kylätilaa voi myös vuokrata juhlia, kokouksia tai tapahtumia varten. Katso lisää toiminnasta www.alakoulu.fi

Edellinen artikkeliKenestä Vuoden vapaehtoinen? Kaksi ehdokasta Koillisesta
Seuraava artikkeliToiveet toteutumaan