Kotimaisuus on monessa asiassa kova sana. Kotimaisia elintarvikkeita pidetään puhtaina ja turvallisina käyttää, samoin on monen muun kotimaisen tuotteen kanssa. Lähiruoka on viime vuosina noussut suosioon, mitä lähempänä tuotettua ruokaa, sen turvallisemmalta sen käyttö tuntuu. Lähiruoka ja luomuruoka ovat kuitenkin molemmat sellaisia, joiden aitous kannattaa tarkistaa. Koillisessa ei kovin paljon elintarviketuotantoa löydy, mutta jotain kuitenkin. Viikista löytyy Helsingin seudun ainoa meijeri, jossa valmistetaan mainioita juustoja ja luonnonjogurtteja. Puistolassa tiedän tuotetun hunajaa. Ja toki kasviksia, hedelmiä ja marjoja löytyy monilta ihan kotipihantuotantonakin. Myös kesäkanoja on nykyään monien omakotitalojen pihalla tuottamassa hoitajilleen mukavan munasadon.
Paikallisuus on näin lehden tekijän kannaltakin tärkeää. Paikallisia palveluja kannattaa käyttää ja niistä kannattaa myös kertoa. Yhäkin Koillisesta löytyy erikoisliikkeitä ja palveluja, joista lähistön asukkaat eivät tiedä. Vaikka puskaradio onkin joissakin asioissa mainio tiedonjakokanava, ei se ihan kaikessa toimi. Koillis-Helsinki on varsin omavarainen erilaisten palveluiden suhteen. Harvassa asiassa tarvitsee lähteä kauemmas. Huonekaluja täältä ei kuitenkaan enää saa kuin puusepänverstailta tilaten. Urheiluvälineliikkeitäkään täällä ei ole, mutta niiden sijaan meillä on erikoisuutena esimerkiksi kaihtimia myyvä yritys.
Tässä lehdessä teemana ovat seniori-ikäiset. Moni eläkeläinen on hyväkuntoinen ja pystyy käyttämään erilaisia palveluja hyväkseen. Urheiluseuroilla on eläkeläisille omia päiväsaikaan kokoontuvia ryhmiä, samoin Malmitalolla on 60+ -ohjelmaa ja erilaisilla eläkeläisten omilla järjestöillä ja yhdistyksillä omaa toimintaansa. Niissä käydään retkillä ja tutustumiskäynneillä, teattereissa ja harrastamassa erilaisia asioita. Moni valitsee nimenomaan paikallisen seuran ja kotikulmilla tapahtuvaa toimintaa. Miksi matkustaa kauemmas, jos läheltäkin löytyy?
Päätoimittaja Teija Loponen
