Ostoskeskukset, asemat, tunnelit ja puistot herättävät turvattomuuden tunnetta

Ostoskeskusten ympäristö koetaan usein turvattomaksi, tai ainakin epämiellyttäväksi, jos siellä sijaitsee paljon anniskeluravintoloita. Kuva Teija Loponen

Asukkaiden kokemaa turvallisuutta on seurattu Helsingissä vuodesta 2003 lähtien kolmen vuoden välein toteutetuilla laajoilla kyselytutkimuksilla. Monilla alueilla turvallisuuden kokemukset ovat ajan saatossa parantuneet, mutta joillakin alueilla, kuten Malmilla ja Mellunkylässä lisääntyneet.

Lähiörakentamisen ajan ostoskeskukset ja raideliikenteen asemat nousivat esille häiriöiden kokemusten paikkoina kaupungin asukkaille toteuttamissa karttakyselyissä.

Ostoskeskus tai asema ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti ongelmia, sillä eri asuinalueilla on omanlaisensa profiili koetun turvattomuuden paikoissa. Tiedot selviävät kaupunkitutkimustiedon tuoreesta julkaisusta ”Koettu turvallisuus helsinkiläisillä asuinalueilla. Karttakyselyt kaupunkiuudistuksen lähtökohtina.”

Asuinalueen turvallisuus on yksi asumisen keskeisiä viihtyvyystekijöitä. Koettu turvallisuus helsinkiläisillä asuinalueilla -tutkimuksessa tarkasteltiin turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisia häiriöitä perustuen asukkaiden omiin, vuosina 2010–2017 karttakyselyillä kerättyihin havaintoihin yhdeksällä eri asuinalueella. Koillisesta mukana olivat Pihlajamäki ja Jakomäki.

Asukkaiden turvattomuuteen ja sosiaaliseen epähäiriöön liittyvät vastaukset keskittyivät asuinalueilla pääosin viidentyyppisiin kohteisiin: kaupallisiin keskuksiin, asemanseuduille, alikulkutunneleihin ja puistoihin, sekä muihin erityisesti päihtyneitä kerääviin paikkoihin.

Eniten vastauksia keräsivät ostarit (39 %), toisiksi eniten juna- tai metroasemat (29 %) ja kolmanneksi eniten puistot (13 %).

Turvattomaksi koettuja paikkoja olivat kaupunkirakenteellisesti syrjässä sijaitsevat paikat, kuten usein alikulkutunnelit. Lisäksi turvattomuutta koettiin alueilla, joilla on ohikulkumainen luonne ja ympärivuorokautinen sosiaalinen kontrolli puuttuu, Myös roskaiset ja epäsiistit paikat, samoin kuin huonosti valaistut kohteet tuntuvat turvattomilta. Turvattomuuden tunne lisääntyy, jos paikassa viihtyvät päihtyneet tai arvaamattomasti käyttäytyvät ihmiset.

Suhteellisesti eniten turvattomuus- ja häiriövastauksia annettiin Jakomäen, Pihlajamäen ja Mellunkylän kyselyissä.

Useimmat sosiaalisen epäjärjestyksen merkinnät, joita asukkaat ovat kyselyissä tehneet, sijoittuvat kaupunginosien kaupallisiin keskittymiin kuten Jakomäen, Pihlajamäen ja Kontulan ostoskeskusten ympäristöihin.

Vastauksissa todettiin muun muassa, että ostarin juoppoporukat eivät välttämättä tee paikasta turvatonta, mutta epämiellyttävän ja suorastaan vastenmielisen ne kyllä siitä tekevät. (Vastaaja Pihlajamäen kyselyssä.)

-Epämiellyttävä lasten kanssa kulkea. Voisiko kaupunkisuunnittelussa vaikuttaa anniskeluravintoloiden sijaintiin. Olisi kiva, jos lapset voisivat kulkea kouluun näkemättä kaikkea tätä mitä ravintoloista kadulle tulee nähtäville. (Vastaaja Jakomäen kyselyssä).

Kyselyt olivat avoimia kaikille vastaajille. Vastaajien sukupuolijakauma oli naisvaltainen (64 %) mutta ikäprofiililtaan tasainen. Ainoastaan alle 30-vuotiaat olivat aineistossa aliedustettuja. Vastausten määrä vaihteli kyselyalueittain 119 vastauksesta 597 vastaukseen.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliMandariinisorsa Tapanilassa
Seuraava artikkeliPK-35 varmisti jo nousunsa, PuiU:lla jännä päätöskierros