Viikin alueella kuulutaan Malmin seurakunnassa alueellisesti vähiten kirkkoon, alle 35-vuotiaista miehistä vain kolmannes. Voiko seurakunta auttaa miestä hänelle tärkeissä asioissa?
Viikin kirkossa järjestetyssä Mitä kuuluu mies? -työpajassa keskusteltiin syyskuun puolivälissä siitä, mikä miehelle on elämässä tärkeää ja millä on väliä. Pajaan oli kutsuttu alueella asuvia eri-ikäisiä ja eritaustaisia miehiä sekä seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä.
Paja järjestettiin osana Malmin seurakunnan palvelumuotoiluprojektia, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä seurakunnan alueella asuvien työikäisten ihmisten elämästä ja toiveista. Viime kesän aikana seurakunnan työntekijät kulkivat kaduilla tehden miltei sata palvelumuotoiluhaastattelua, joissa selvitettiin asukkaiden ajatuksia kirkosta ja seurakunnista. Syyskuun työpajoissa, joita on järjestetty myös Tapulissa ja Malmilla, halutaan erityisesti kuulla kirkosta vieraantuneita.
–Seurakunta haluaa ymmärtää, mikä miehiä liikuttaa, pajan vetäjä, viikkiläinen maallistunut perheenisä Timo Berry totesi alkuun.
–Seurakunta ei tavoita samalla tavalla miehiä kuin naisia. Teemmekö me vääriä asioita vai kysymmekö vääriä kysymyksiä? mietti Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka.
Miehet kirjoittivat ylös, milloin ovat viimeksi toimineet arvojensa mukaan, olleet onnellisia ja miettineet elämän perimmäisiä kysymyksiä. Vastauksia kerättiin anonyymisti ja analysoitiin ryhmissä.
–Läheiset tekevät miehen onnelliseksi. Onhan ihminen laumaeläin, miehet kertoivat.
Esiin nousi ajatus lauman luomisesta eli miten mies löytää oman laumansa ja osallistuu sen luomiseen. Laumanjohtajaa ei tarvitse olla vaan lauman tasavertaisuus on tärkeää. Lisäksi onnellisuus laumassa kasvaa, kun joku laumasta on onnellinen.
Toiseksi miehet nostivat esiin ajan merkityksen, tärkeyden ja antamisen. Mies käyttää aikaansa toisten hyväksi, mutta haluaa päättää ajankäytöstään itse. Mies tarvitsee omaa aikaa ja tilaa.
Kolmantena on onni. Kun mies kokee olevansa tärkeä ja tyytyväinen arjessa, hän on onnellinen. Miehet kertoivat onnen toteutuvan olemalla tässä ja nyt sekä läsnä itselle ja muille.
–Ego, järki, omat tavat ja ongelmat estävät miestä muuttumasta. Tarvitaan rohkeutta olla väärässä, eri mieltä ja epäonnistua.
Berry kysyi, mitä seurakunta voisi tehdä olemalla näissä tarpeissa läsnä. Miehet pohtivat syitä, miksi kirkkoon ei tulla.
–Kirkkoa pidetään paikkana, jossa lätistään. On aktivoiduttava ihmisten pariin. Täytyy saada eritaustaisia- ja eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Entä miten viedään viesti syrjäytyneille?
–Kirkon maine on loattu viimeisen kymmenen vuoden aikana niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuinka saatte korjattua naamanne niin, että ihmiset alkavat luottaa katutasolla kirkkoon?
Berry kertoi keskustelun loppuun myyntiniksin, joka on tuttuus ja luotettavuus. Mutta kuinka tehdä kirkosta ihmisille ja miehille tutumpi ja luotettavampi? Keskustelua jatketaan syksyn aikana.
Ari Minadis
