Millainen Malmi on nyt ja millainen sen pitäisi olla tulevaisuudessa?
Siisteys, turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet ja muut palvelut olivat nousseet asukaskyselyissä esiin ja ne toistuivat nytkin.
Malmitalon 25-vuotisjuhlien osana järjestettiin paneelikeskustelu, jossa kantojaan kertoivat Malmi-Seuran puheenjohtaja Maria Laurila, Projektijohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta, Malmi Vice –ilmiön luoja ”Valari” sekä Merja Carlander Helsingin yrittäjien Pohjois-Helsingin paikallisyhdistyksestä.
Malmin suunnittelusta vastaava arkkitehti Antti Mentula kertoi suunnittelun taustoja ja hänen kanssaan paneelia veti kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen.
Alkuun pohdittiin alueen hyviä puolia. Maria Laurila nosti esiin Malmin historian ja ympäristön ainutlaatuisuuden, Merja Carlander hyvät liikenneyhteydet ja palvelutarjonnan. Kimmo Kuisma totesi Malmin keskustan olevan yksi kolmesta keskustakehittämisen painopistealueesta ja sen saavutettavuuden ja valmiin palvelutarjonnan tarjoavan mainiot edellytykset jatkokehittämiselle.
Malmi Vice – Valari totesi yhteisöllisyyden ja ihmisvilinän luovan Malmista mukavan asuinalueen.
Esiin nostettiin vielä alueen ilmakuvista näkyvä vihreys, jonka toivotaan säilyvän rakentamisesta huolimatta.
Vihreys nosti esiin myös Malmin lentokentän rakentamisen ja kun kysyttiin monelleko läsnäolijalle kenttä on tärkeä, nosti 90 prosenttia vihreän lapun ylös.
Kehittämiskohteina nähtiin etenkin Ala- ja Ylä-Malmin torit, aukiot ja puistot.
Carlander harmitteli, että tyhjiä toimitiloja löytyy paljon. Toimintamahdollisuuksia tulisi antaa monenlaiselle yritystoiminnalle, myös Tattarisuon ja Malmin lentokentän alueen yrittäjille, jotta Malmin laaja-alainen palvelutaso säilyisi.
Antti Mentula kertoi kaavamuutosten kestävän keskimäärin kolmisen vuotta, mutta nopeampiakin toimenpiteitä on voitava tehdä. Yksi pieni viihtyvyyttä lisäävä värikäs tekijä ilmestyi kesällä Malmin ylikulkuputken kattoon.
Valari koki Ala-Malmin torin kovin näivettyneeksi. Kuisma totesi kaupungin tekevän reunaehdot tapahtumien järjestämiselle mahdollisimmin helpoiksi, jotta niitä innostuttaisiin toteuttamaan enemmän.
Radan kattaminen koettiin tärkeäksi.
Timo Hyvönen totesi, että Malmilla asuu nyt noin 24 000 asukasta ja jos Malmin lentokenttä rakennetaan 25 000 asukkaan asuinalueeksi, jolla on omat palvelut, se on uhka Malmin keskustan elinvoimaisuudelle.
Esille tuotiin myös Malmin asemalle johtavat ovet, jotka avautuvat laitureilta saapuvia päin. Aiheesta on Väylään oltu yhteydessä, mutta turvallisuutta kohentavia ja ruuhkia vähentäviä toimia ei vielä ole nähty. Myös liukuportaiden ja hissien toimimattomuus nostettiin esille Malmin imagoa heikentävänä tekijä.
Esille nousi sekin, että Elävän musiikin keskus etsii tiloja.
-Malmin vanha nuorisotalo on tyhjillään, se sopisi musiikin tekijöille tai käsityöläisille, ehdotettiin.
-Myös Talo eli Malmin seurakunnan entisen nuorisotoiminnan keskus ja Malmitalon toisella puolella sijaitseva Postin talo soveltuisivat taiteilijoiden ja muusikkojen käyttöön. On sääli, että ne ovat vailla arvoistaan toimintaa, totesi Maria Laurila.
Hyvääkin löydettiin. Laurila nosti esille Malmin ostaripastorit ja Malmi Vicen malmilaishengen nostattajina. Yleisöstä kiiteltiin Malmin mummojen lupaa myydä tuotteitaan ”putkessa”. Malmi on puutteistaan huolimatta hyvä paikka asua ja toimia.
Teija Loponen
