Malmin lentokentän hangaarin vesikatto vuotaa useasta kohdasta ja yksi reuna-alue vuotaa koko matkalta. Katon alakattorakenteet ovat sateen kastelemia. Kattoa on korjattu vuosien saatossa moneen kertaan lisäämällä vesieristystä. Nyt katto on niin painava, että kerrokset on päätetty purkaa kokonaan pois uuden tieltä.
Rakennuksen omistava Helsingin kaupunkiympäristön toimiala aikoo aloittaa hallin katon uusimisen ensi keväänä. Kesäkuussa valmistuneen hankesuunnitelman mukaan työlle ja rakennuksen käyttöönotolle on varattu aikaa toukokuusta 2020 syyskuulle 2022.
Tällä hetkellä vesikatolla on kuusi vedeneristyskerrosta. Hankesuunnitelman mukaan ne ovat katolle merkittävä lisäkuorma. Painoa on kertynyt jo yli 65 000 kiloa. Pelkästään yksi kattoneliömetri painaa nyt noin 20 kiloa per neliömetri. Katon maksimaaliseksi lumikuormaksi on mitoitettu neliötä kohti 100 kiloa.
Korjaushanketta on suunniteltu vuoden 2017 lopusta tämän vuoden huhtikuulle. Itse korjausrakentamista on valmisteltu kulunut kevät. Rakentamiselle ja rakennuksen käyttöönotolle on varattu aikaa toukokuusta 2020 syyskuulle 2022.
Hallin katon vanhojen kermikerrosten tilalle on tarkoitus asentaa kaksi uutta kerrosta, aluskermi ja pintakermi. Hangaaria ei voi käyttää kattotyön aikana.
Koko hankkeen kattohinnaksi ilman veroja on asetettu valtuustossa 680 000 euroa. Veroineen se tekee noin 840 000 euroa.
Malmin hangaarirakennus on valmistunut vuonna 1937. Rakennuksen on suunnitellut Insinööritoimisto U. Varjo. Halliin on liitetty kaksikerroksinen toimistosiipi vuonna 1948.
Rakennuksen pääosan muodostaa pulpettikattoinen lentokonehalli. Hallin toisella sivulla on kaksi 48-metristä liukuovea. Niillä avautuu kentän puoleinen seinä lähes koko mitaltaan. Toisella sivulla on matala aputilojen rivi.
Lentokonehallin erityiseksi piirteeksi mainitaan sen aikanaan poikkeuksellisen suurena, betonipylonein ja teräsristikoin toteutettu kattorakenne. Teräsristikot kannattavat puurakenteista loivaa pulpettikattoa. Yksikerroksisen osan kantavina rakenteina ovat teräsbetonipilarit ja –palkit. Ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset, pinnoitteena on rappaus. Alapohjalaatta on betonirakenteinen. Rakennus on paalutettu.
Lentokoneiden suojana toimineessa hangaarissa ei ole tällä hetkellä vakituista vuokralaista, sillä lentokentän asuttamista suunnitteleva kaupunkiympäristön toimiala on antanut vuokralaisille lähtöpassit. Hallin aputiloissa ja toimistosiivessä on kuitenkin vielä useita toimijoita.
Lentokonehalli kuuluu kentän suojeltaviin rakennuksiin. Suojelukaavaa ei ole vielä vahvistettu.
Pirjo Pihlajamaa
