Ministeri Sirpa Paatero Puistolassa: Demareilla tahto ratkaista ongelmat

Tuulentuvalle kokoontui viitisenkymmentä asukasta kuulemaan alkuun Vaaralan hiekkakuoppien tilanteesta. Kuva Teija Loponen

Sosialidemokraattien ministeri Sirpa Paatero nosti Tuulen Tuvalla esille kymmenittäin asioita, joita uusi hallitus aikoo laittaa kuntoon. Huolta kannetaan niin ihmisten tarpeista ja hyvinvoinnista, kuin myös ilmastonmuutoksesta.

Koulutukseen panostaminen, sote, eläkkeiden korotus ja tuloerojen tasaus olivat pääministeripuolueen edustajan selvityslistalla. Päätöksissä ovat pohjana faktat ja mukaan päätöksentekoon otetaan tahoja, joita asiat koskevat.

Yleisökysymykseen siitä, miten rahat saadaan riittämään kaikkeen, ministeri Paatero totesi hallituksen pitävän talouskasvua yllä erilaisin keinoin ja tavoitteena on myös nostaa työllisyysaste 75:stä 80:een prosenttiin.

Yleisöstä tiedusteltiin, että robotitko jatkossa hoitavat vanhukset, kun kovin pienet neitoluokat ovat hedelmällisyysiässä? Tukea toivottiin raskaana oleville, ilmaista ehkäisyä alle 25-vuotiaille ja tasaisempaa laatua hoiva-alan oppilaitoksiin.

Ennen ministerin puheenvuoroa esittelyssä oli Helsingin ja Vantaan yhteishanke Vaaralan hiekkakuoppien kunnostamisesta uimakäyttöön. Vantaa on Helsinkiä huomattavasti pidemmällä suunnitelmien teossa, Helsingin puolella ongelmana ovat alueen omistussuhteet.

Paateron jälkeen puheenvuoron sai Puistolan oma demareiden kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsä.

-Helsinki ei ole yritys, jonka pitää tuottaa taloudellista voittoa vaan sen tulee tarjota hyvät peruspalvelut asukkailleen. Kuntalaisia pitää kuulla, ottaa mukaan päätöksentekoon.

-Ikäihmisille olisivat tärkeitä maksuttomat uinti- ja kuntosalikäynnit, jotka Espoossa ja Vantaalla jo toteutuvat. Liikunta edistää terveyttä ja toimintojen maksuttomuus toisi säästöjä sosiaali -ja terveydenhoitomenoissa. Samoin 70 vuotta täyttäneille asiakkaille tulisi joukkoliikenteen olla maksutonta tai alennuksen pitäisi olla voimassa joka päivä ilman aikarajoituksia, se mahdollistaisi ikäihmisten osallistumisen kaupungin maksuttomiin kulttuuritapahtumiin, totesi Vepsä.


-Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoksessa luottamushenkilönä toimiessani ihmettelen koulujen, päiväkotien ja leikkipuistorakennusten surkeaa tilannetta. Niistä noin 120:ssä on ongelmia ja korjausvelkaa on kertynyt merkittävästi. On arvioitu, että korjauksiin uppoaisi 1,3 miljardia euroa. Investointiohjelmassa tähän on varattu vuoteen 2033 asti 780 miljoonaa euroa, jolla korjattaisiin noin 70 koulua. Puistolan sekä Tapulin kouluilla on sisäilmaongelmia, samoin Töyrynummen Himmeli-päiväkodissa.

Yleisöpuheenvuoroja käytettiin kilpailutuksen, alihankintojen, suunnittelun, osaamisen, valvonnan ja sanktioiden puutteista. Niihin valtuuston toivottiin ottavan tiukemman otteen.
-Päiväkotipaikkoja tarvitaan alueellemme lisää. Kasvatus-ja koulutuslautakunnan esitys 21 miljoonan euron lisärahasta suunniteltuun budjettiin on perusteltu. Tarvitaan lisää psykologeja, koulukuraattoreita, erityisopettajia ja koulunkäyntiohjaajia pienempien luokkakokojen lisäksi.

Ikäihmisten hoito puhutti paljon, samoin hoitajien ja hoitopaikkojen puute. Vepsän mukaan Vuorensyrjän palvelutalossa on sisäilmaongelmia, samoin Puistolan palvelutalossa korjauksista huolimatta. Alueen kotihoidon henkilöstö on tiukoilla. Syystien palvelukeskus ei ole alkujaan suunniteltu nykyisen toiminnan kaltaiseksi ja on tiloiltaan epäkäytännöllinen ja ahdas käyttäjämäärään nähden.

Ministeri Sirpa Paatero

-Alueellamme ikäihmisten määrä on kaupungin suurimpia ja tänne rakennetaan koko ajan lisää. Kaupunginosien epätasa-arvoisuus näkyy ikäihmistenhoitopaikkojenkin suhteen. Terveysasemille niin Tapuliin kuin Jakomäkeenkin on saatava lisää lääkäreitä, jotta lääkäriin pääsy nopeutuu, listasi Vepsä.

Illan päätteeksi puheeksi otettiin Malmin lentokentän merkitys tulevaisuudessa, samoin kuin sen ainutlaatuiset luontoarvot.

-Harmi, että ministeri Paatero ehti lähteä, koska keskustelussa nousi esiin paljon hyviä asioita kentän säilyttämisen puolesta. Esimerkiksi lentokoneiden sähköistyminen ja niiden ympäristöystävällisyys sekä kentän merkitys pääkaupunkiseudun tulevaisuudelle.

Vepsällä oli mukanaan paperisia kansanäänestyksen keräyslistoja Malmin kentän toiminnan puolesta ja niihin tuli useita uusia allekirjoituksia.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliMalmilaispuutarhassa tunnelmallinen Nuku yö ulkona -ilta
Seuraava artikkeliBryggaren opiskelija-asunnot vaihtuivat Lehdon perheasunnoiksi