Nallenrinteen eli Malmin lentokentän alueen ensimmäinen asemakaavan muutosehdotus sisältää asuntoja 2 800 asukkaalle. Luku on noussut yli kymmenellä prosentilla viime syyskuusta, jolloin kaavaprosessi alkoi. Tuolloin Nallenrinnettä esiteltiin 2 500 asukkaan alueena.
Koko suunnittelualue puistoineen, virkistysalueineen, teineen ja rakennuksineen on liki 20 hehtaaria. Siitä asuintonttimaata on runsaat 7 hehtaaria.
Uutta asuntokantaa on kaikkiaan noin 131 500 kerrosneliömetriä. Kun sen jakaa 2 800 asukkaalle, tulee yhtä asukasta kohti rakennettavaa keskimäärin noin 47 kerrosneliömetriä.
Nallenrinteen kymmenistä kerrostaloista tehokkaimmin rakennettavien sarjaan nousee rakennus, joka kohoaa ylös portaittain. Rakennuksen päädyssä on neljä kerrosta ja keskiosassa kuusitoista. Alueen muissa taloissa kerrosluku vaihtelee 4:n ja 12:n välillä.
Asemakaavoitusta ohjaa yleiskaava, jossa Nallenrinteen rakentamisen tonttitehokkuus on 1-2. Perustellusti luvun voi myös ylittää. Asemakaavaehdotuksessa luku hipoo maksimia, tehokkuus on keskimäärin 1,91. Numerot kertovat montako neliömetriä yhdelle tonttineliömetrille voi rakentaa.
Nallenrinne on soviteltu Tattariharjuntien pohjoispuolen lumenkaatopaikan kohdalle ja sitä ympäröivään puistoon. Tien eteläpuolella on Valuraudantien alkuun merkitty huoltoasema. Nykyinen huoltoasematontti on kaavassa siirretty kadun toiselle puolelle. Huoltoasematontin lisäksi vastapäisen Adita Oy:n eteen on lisätty uusi teollisuustontti nykyisen pöheikön paikalle.
Nallenrinteeseen on kaavoitettu aivan uusi katuverkko baanoineen ja raitioteineen. Alueelle voi tehdä kaikkiaan 9 730 kerrosneliömetriä toimitila- ja palvelurakentamista. Sitä on merkitty esimerkiksi katutasoon alueen itäpuolelle tulevan Ilmasillantien (Luftbrovägen) sekä Tattariharjuntien varteen. Liiketilaa on kaavassa myös alueen keskeiseksi paikaksi merkityllä Nallenrinteenaukiolla (Nallebrantsplatsen).
Uusiin katuihin lukeutuvat Gustafsberginkatu (Gustafsbergsgatan), Oskarsberginkatu (Oskarsbergsgatan), Lepistönkatu (Lepistögatan), Suistolankatu (Suistolagatan) ja Vanha Viipurin maantie (Gamla Viborgs landsväg).
Viipuri-aihe selittyy kaavaselostuksessa sillä, että alueen läpi kulkee Turusta Viipuriin johtaneen historiallisen Kuninkaantien eli Suuren Rantatien haara. Siinä menee nyt Tattariharjunkuja, jonka liepeillä rapistuu tällä hetkellä hoitamattomuuttaan muutamia vanhoja asuinrakennuksia ajalta ennen lentokenttää.
Alueelta löytyy myös I:n maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, joista rakentaminen tuhoaisi osan. Koko kaava-alueen omistaa Helsingin kaupunki lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä.
Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 11. kesäkuuta. Syyskuussa 2018 antoivat kaupunkilaiset muutosehdotusta edeltäneestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavoittajalle 21 kirjallista mielipidettä. Kaavarungosta järjestettyyn verkkokyselyyn kertyi peräti 781 mielipidettä.
Asemakaavaehdotusta voi kommentoida 19.6.-8.8.2019 välisen ajan. Sen jälkeen kaava jatkaa kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuustoon, mikäli lautakunnan päätöksestä ei jätetä muistutuksia ja lausuntoja, joiden takia asia pitää palauttaa uudelleen lautakuntaan.
Pirjo Pihlajamaa
