Kiilan työmaa samensi Longinojaa

Työmaan jälkeisellä alajuoksulla on samentunutta vettä. LUKIJAN KUVA MATTI KURVINEN

Longinojan vesi alkoi harmaantua Fallkullan Kiilan työmaan luona Tasankotien ja Jäkälätien yhtymän kohdalla viime keskiviikkona. Tapanilan Fallkullassa asuva Matti Kurvinen katseli puroveteen otsa kurtussa. Kuinka käy puroveden ja kalojen? Alajuoksulle odotellaan parhaillaan taimenen poikasia.

Fallkullan Kiilan tulevalla asuinalueella tehdään esirakentamiseen liittyviä pohjatöitä Longinojan vieressä olevalla ikivanhalla pellolla, jossa savi kätkee alleen vesistöille vaarallista sulfidia. Työmaan kohdalla on Longinojan siltarumpu, joka on peitetty kummastakin päästä suodattimella. Sen toimivuus epäilyttää Matti Kurvista.

-Suodatinkankaat ovat siltarummun molemmin puolin, mutta eiväthän ne savivelliä pidätä. Tekijöiltä näennäissuodatus on vain silmänlumetta. Yläpuolelle on kyllä jäänyt muuta roskaa esimerkiksi muovia, mutta kokonaisuuden kannalta en osaa muuta sanoa kuin, että kyseessä on täydellinen piittaamattomuus, puuskahtaa Matti Kurvinen.

Hän huomasi likaveden ylittäessään Longinojaa lähellä kohtaa, jossa Tasankotie liittyy Jäkälätiehen. Taimenten suosima Longinojan pikkupuro laskee Vantaanjoen kautta Suomenlahteen.

-Kaivuualueelta valuu ainakin kahta syvää ojaa pitkin vedet suoraan Longinojaan. Eräs ohikulkukija kertoi, että samean veden tullessa kaikki sorsat nousivat siivilleen ja lähtivät pois. Eli jotain muuttui sameuden lisäksi, arvelee Kurvinen.

Longinojan puroaktiivina tunnettu Juha Salonen suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Suodatinkankaiden tehtävänä on estää roskien ja kiinteän maan leviäminen puroon. Puroaktiivit ovat olleet mukana Fallkullan Kiilan suunnittelussa alusta asti.

Suomalaisen Kalastamismatkailun Edistämisseura SKES:iin kuuluva Salonen on käynyt alueella suunnittelijoiden kutsusta kertomassa, miten puro tulisi ottaa huomioon ja mitkä asiat ovat kalojen kannalta tärkeitä.

-Kerroin myös huoleni mahdollisista rakentamisen aikaisista valumavesistä ja erityisesti maan alla piilevistä sulfidisavikerroksesta. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan mukaan alueella ei kuitenkaan kaiveta tähän kerrokseen asti ja näin minulla on yksi huoli vähemmän, sanoo Salonen.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliKesäpäivänseisaus
Seuraava artikkeliKasvisruokaa ja fillarivuokrausta Malmin asemalle