Vuollejokisimpukka pelastetaan Tulvaniitynsillan rakennuspaikalta

KUVAAJA PIRJO PIHLAJAMAA Tulvaniityn, Pikkukosken ja Viikinjyrkän maisemaa muuttavat siltatyöt aiotaan aloittaa jo kesällä. Osa puista kaadetaan lintujen pesimäaikaan.

Raitiotien rakentaminen Vantaanjoen yli ei ole ihan pikku juttu. Tämän ovat havainneet myös monet uusista siltasuunnitelmista muistutuksen tehneet. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on saanut siltasuunnitelmista peräti 16 muistutusta.

Maaherrantietä Viikinmäestä Oulunkylään vievän jokerisillan suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella niin, että luontoa pitää raivata entistä laajemmalla kädellä. Viikinmäen Viikinjyrkältä Oulunkylän Pikkukoskenpuistoon yltävän suunnittelualueen koko on nyt noin 4,5 hehtaaria.

Suuri muutos suunnitelmissa on, että kahden päällekkäisen sillan sijaan aiotaan tehdä kaksi toisistaan erillään olevaa siltaa. Näistä Maaherrantien jatkeeksi tulevalle Tulvaniitynsillaksi kutsutulle raitiotiesillalle tulee myös pyöräilybaana. Toinen silta on kevyen liikenteen raittisilta, joka sijoittuu noin 130 metriä raitiotiesillasta etelään.

Osa muistuttajista vastustaa siltojen eriyttämistä. He vaativat siltojen tekemistä alkuperäissuunnitelman ja nykytyylin mukaisesti kaksitasoisena. Vanhan sillan kunnostustakin on esitetty sekä kevyen liikenteen sillan tekoa samalle sillalle tai aivan sen viereen.

Siltasuunnittelijoiden mukaan paluuta vanhaan ei ole. Tarkemmassa suunnittelussa on havaittu, että nykyiset sillat eivät täytä rakennusnormeja. Ne ovat liian matalia sekä talvikunnossapidon että tulvariskin kannalta. Korkeuden kasvattaminen tarkoittaisi, että siltoja pitäisi myös pidentää reippaanalaisesti, jolloin rakentaminen nappaisi vielä isomman luontosiivun.

Jos kevyen liikenteen raittisilta laitettaisiin raitiotiesillalle, pitäisi rakentaa pitkät rampit ja muuttaa alueen nykyistä virkistysreitistöä. Suunnittelijoiden mukaan tämä vaihtoehto vain huonontaisi nykytilannetta.

Rantateillä kulku hankaloituisi myös, jos raittisillan laittaisi aivan raitiotiesillan viereen. Sillalle valittu eteläisempi paikka on suunnittelijoiden mielestä vähiten ongelmallisin.

Muistutuksissa painotetaan, että siltaratkaisu tuhoaa puita ja merkittävästi muitakin luontoarvoja, erityisesti Viikinjyrkän kohdalla. Silta-alueella ilmoitetaan olevan hyvin arvokkaaksi luokiteltu kääpä- ja orvakka-alue, hammashytykkä, liito-oravien reitti ja metso-ohjelmaan merkitty arvokas lehto. Alue on linnustollisesti merkittävä, siellä pesii esimerkiksi kanahaukka.

Suunnittelijat ilmoittavat, että asiat huomioidaan. Lisäksi ennen sillanrakennustöiden alkamista Vantaanjoessa elelevät ja tiukasti suojellut vuollejokisimpukat siirretään ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti työmaan alta pois. Liito-oravia urakat eivät suunnittelijoiden mukaan haittaa.
Suunnittelijat toteavat, että puistoalueen rajalla suunnitellaan myös jäteveden runkoviemärin uusimista. Siksikin Maaherrantien eteläpuolella kaadetaan puita.

Miljoonien eurojen siltaratkaisua on muistutuksissa kritisoitu liian kalliiksi. Suunnittelijat vastaavat, että hintaa määrittää laatu, ja tässä suunnittelu on lähtenyt siitä, että sillasta tulee osa arvokasta ympäristöä. Siltaparin raitiotiesilta on tyypillinen betonisilta ja raittisilta korkealuokkainen kaarisilta. Kaari tulee sillan pohjoispuolelle jättäen etelän hienot maisemat näkyviin.

Tulvaniitty, Pikkukoskenpuisto, Viikinjyrkkä -niminen puistosuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi suunnitelman yksimielisesti viime viikon tiistaina.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliTraktoriin tulossa peruskorjaus
Seuraava artikkeliHelsinki-päivää lähikulmilla