Tapanilan eteläosan suunnitelmista muokataan vaihtoehtoa C

Nykyiset pienyrittäjävuokralaiset haluaisivat tilojensa luonnollisesti säilyvän. Takavuosien ajatus Koillisen Kaapelista elää edelleen. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Tapanilan eteläosan torstaisella kaavakävelyllä näkyy totisia ilmeitä. Helsingin kaupungin Kerro kantasi -sivustolle ladatut kolme eri kaavaluonnoksen vaihtoehtoa korkeine kerrostaloineen eivät ole saaneet kävelykierrokselle tulijoita hyppimään riemusta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan arkkitehti Antti Mentulan vetämä kävelykierros alkaa asemasillalta, jossa kuullaan, että Jäkälätien alussa oleva entinen Arvin kaupan tontti on otettu omistajan pyynnöstä pois kaavaluonnoksesta. Siihen kohtaa ei siis luonnostella kerrostaloa liiketiloineen.

Sitten käydään katsomassa radan itäpuolta, jonne on kaavassa hahmoteltu uutta pyöräilybaanaa. Siihen ei ole vastausta, että milloin puuston pois pyyhkivä baanalevennys tulisi tai tulisiko milloinkaan. Baanaa tehdään Helsingissä pätkätöinä. Fallkullan Kiilan luona on tarkoitus perustaa yksi pätkä.

Franzenin torppa tullaan suojelemaan kaavalla. Siitä sateleekin arkkitehti Mentulalle ja maisema-arkkitehti Johanna Himbergille liuta kysymyksiä. Miksi torppa on pusikossa piilossa? Missä asukkaat ovat? Missä torppa on myynnissä? Paljonko se maksaa? Miksi sitä ei mainosteta?

Palataan Viertolantien puolelle ja kuullaan liikennesuunnitelmista, jossa valmiiksi kapean kadun molemmat puolet varataan pyöräily- ja kävelykäyttöön. Toteutusaika on auki. Suojateitä Viertolantielle on merkitty kaksi. Bussille tulee Kuulijankujan luo uusi pysäkki, ja Vanhan Tapanilantien pysäkki poistetaan.

Kävellään palaneen tapettitehtaan eteläpuolelle, jossa on kaupungin omistama tontti. Kaksi muuta Viertolantien tonttia ovat yksityisomistuksessa.

Täällä arkkitehti Mentula kertoo, että tonteista on tullut niin paljon uutta tietoa, että kaikki kolme vaihtoehtoa menevät uusiksi. Oikeastaan vain vaihtoehto C voi tulla enää kyseeseen, ja sitäkin pitää muokata.

Tapanilan Erikoishöyläämön viereen ei voi rakentaa asuntoja, vaan todennäköisesti siihen suunnitellaan uutta toimitilaa sirkkelin ääniä ja puupölyä torppaamaan. Yleiskaavassa tämä reuna on kaavoitettukin toimitiloille, mutta yleiskaavoittajat ovat ilmoittaneet asemakaavoittajille, että kaavan rajalla voi valita hehtaarin alueella kumpaa kaavoitetaan, lähikeskustaa asuntoineen vai toimitiloja.

Siirrytään kerrostalosuunnitelmiin ja niin aukeavat loppujenkin tapanilalaisten sanaiset arkut. Aivan liian korkeaa, epäviihtyisää ja pientaloja varjostavaa. Rakentamisen tärinä voi vaurioittaa vanhoja pientaloja, joiden perustuksia uhkaa myös korkealla oleva orsivesi, kuuluu kyläläisten ääni.

Tiedossa on, että tapettitehtaan tontin omistava Veikko Laine Oy haaveilee runsaasta rakennusoikeudesta. Kaupungin tonttisuunnitelmat ovat vielä auki. Asuntoja vai toimitilaa vai molempia. Samoin asemaa lähinnä olevan tontin omistaja on vasta selvittelemässä, mitä tehdä nykyisille tiilirakennuksille. Lisäkerrosta on mietitty, mutta ajatus on rauennut liian kalliina toteuttaa.

Arkkitehdin muistin mukaan uudessa yleiskaavassa lasketaan asumisväljyys niin, että yhdelle asukkaalle varataan kaavassa 50 neliömetriä. Jos Tapanilaan kaavoitetaan 26 000 asuinneliömetriä, tietää se 520 uutta asukasta.

-Sadan neliön kaksioita, äimistelee valtuutettu Heimo Laaksonen (kok.).
Kaavakierrokselle osallistuu myös toinen paikallisvaltuutettu, koiran kanssa Puistolasta kävelylle tullut Sinikka Vepsä (sd.). Tapanilalaisia paikalla on kolmisenkymmentä.

Arkkitehti Mentula on kyläläisten kanssa samaa mieltä, että persoonallinen kerroksellisuus saisi näkyä. Nähtäväksi jää, määrääkö loppupeleissä vain edullinen hinta, vai voisiko Tapanilassa satsata laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Ehdotukset pudottaa rakennuskorkeutta ainakin Viertolantien reunassa arkkitehti lupaa ottaa vakavasti. Nyt vaihtoehdon C kerrosluku vaihtelee kolmesta kuuteen.

Kaavasta voi ja kannattaa jättää arkkitehdille kirjallinen mielipide joko suoraan tai kerro kantasi -sivuston kautta 3. kesäkuuta mennessä.

Pirjo Pihlajamaa