Etusivu Urheilu Runkovesiputki lämmitettävän tekonurmen esteenä Pukinmäessä

Runkovesiputki lämmitettävän tekonurmen esteenä Pukinmäessä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta puoltaa lämmittämättömän tekonurmikentän rakentamista Pukinmäen liikuntapuiston isolle kivituhkakentälle pohjoishelsinkiläisten jalkapallon harrastajien olosuhteiden kehittämiseksi.

Valtuutettu Pia Kopra teki aloitteen lämmitettävän tekonurmikentän rakentamisesta Pukinmäen isolle kivituhkapintaiselle kentälle. Se on kuitenkin käytännössä mahdotonta, koska kentän alla kulkee 800 millimetrinen runkovesiputki, jolle on kaavassa varaus.

Nykyisellä yleisurheilukentällä on kuusi tartanilla päällystettyä 400:n metrin rataa ja kenttälajien suorituspaikat, joista moukarinheittopaikka on kentän ulkopuolella. Liikuntapuistossa on lisäksi kaksi kivituhkapintaista kenttää, toinen 95 x 60 metriä ja pienempi nappulakenttä 60 x 40 metriä, pienehkö nurmipintainen harjoittelualue, erittäin suosittu lähiliikuntapaikka, jossa on kuntolaitteiden lisäksi kaksi monitoimikaukaloa, koripallokenttä, pöytätennis, kiipeilyseinä ja parkourin harjoittelupaikka.

Puiston neljän tekonurmipintaisen tenniskentän alla on jäädytysputket, joten talvisin tennisalueella on tekojääkaukalo. Iso hiekkakenttä jäädytetään talvisin luonnonjääksi.

Kopran aloitteessa perustellaan ympärivuotisen tekonurmen rakentamista jalkapalloilua varten Pukinmäen liikuntapuistoon muun muassa Pukinmäenkaaren peruskoulun tarpeilla ja sillä, että liikuntapuistossa on tilaa, kun voimassa olevan asemakaavan sallima liikuntahalli ei ole toteutunut. Kaavan osoittaman hallin paikka sijaitsee nykyisellä pysäköintialueella, kun taas kaavan pysäköintialueella on liikuntapuiston valaisematon kivituhkapintainen nappulakenttä.

Ainoa valaistu kaavan mukainen kenttäalue, johon tekonurmen voisi kohtuullisilla kustannuksilla sijoittaa, on nykyinen huoltorakennuksen länsipuolella sijaitseva iso kivituhkakenttä. Kentän jalkapallokäyttö on vuosien varrella laskenut välille 5 000 – 8 000 käyntikertaa vuodessa, mutta talvisin kentälle jäädytettävällä luonnonjäällä on käyttäjiä lähes saman verran. Hyväkuntoisella tekonurmikentällä jalkapallon käyttökertoja voi olla 40 000 – 50 000 vuodessa.

Lämmitettävät kentät kuluttavat huomattavasti energiaa ja lisäävät näin merkittävästi käyttökustannuksia noin 50 000 euroa talvikaudessa. Liikuntapaikat-palvelu ei ole varautunut Pukinmäen liikuntapuiston käyttökustannusten merkittävään nousuun, mutta lämmittämättömän tekonurmen hoito olisi mahdollista nykyisin resurssein.

Tekonurmimatto parantaisi lämmittämättömänäkin jalkapalloilun olosuhteita sekä mahdollistaisi kentän jäädyttämisen talvisin jääurheilun käyttöön.

Tekonurmimaton hankinta- ja asennuskustannukset olisivat 250 000 euron luokkaa.

Liikuntapalvelukokonaisuus on alustavasti suunnitellut tekonurmen rakentamista Pukinmäen liikuntapuistoon vuonna 2020, mutta tämän toteutuminen on osittain riippuvainen myös liikuntapuistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen kyseiselle vuodelle osoitettavien määrärahojen kokonaistasosta.

Teija Loponen