Etusivu Pääuutiset Terveysasemille hoitoon pääsy vaihtelee

Terveysasemille hoitoon pääsy vaihtelee

Malmin terveysasema

Maaliskuussa julkistettiin, että Malmin terveysasemalla lääkärille pääsee kiireettömässä tarpeessa kolmessa päivässä. Tieto tuotti lukijoiltamme useita viestejä siitä, että ei pidä paikkaansa. Omakohtaiset kokemukset olivat aivan toisenlaisia.

Käytännössä hoitoon pääsyn viive vaihtelee kuukausittain varsin reippaastikin. Malmin terveysaseman kohdalla kiireettömään hoitoon pääsi tammikuussa 21 päivässä, helmikuussa kolmessa päivässä ja maaliskuussa seitsemässä päivässä.

Terveysasemilla mitataan lääkärien ajanvarausaikojen jonoa laskemalla kolmas vapaana oleva kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. Terveysaseman T3-luku on näiden aikojen keskiluku eli mediaani. Puolella lääkäreistä on varattavia aikoja ennen T3-lukua ja puolella sen jälkeen. Tällä perusteella nuo Malminkin luvut on laskettu.

Vastaavat kuukausittaiset jonotusajat olivat Jakomäessä 9, 8 ja 8 päivää ja Pihlajamäessä 10, 14 ja 16 päivää. Puistolan terveysasemalla pääsyssä oli pisimmät odotusajat, 23, 15 ja 30 päivää ja Suutarilassa 12, 15 ja 16 päivää.

Kaupungin terveysasemien keskiarvot olivat 17, 19 ja 22 päivää.

Terveydenhuoltolaki määrittelee kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajat, ns. hoitotakuun. Potilaan on saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen ja

hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä viimeistään 3. arkipäivänä yhteydenotosta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa.

Hoidon tarpeen arviointi tehdään terveysasemilla yleensä välittömästi joko puhelimitse tai paikan päällä, jolloin hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika on alle kolme päivää. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon perustuen 50–55 %:lla potilaista vastaanottoaika varataan jo samalle päivälle. Näitä akuuttiaikoja ei ole laskettu mukaan T3-mittauksessa.

Helsingissä on nyt pohdittu jonojen purkamista palveluseteleillä, asia jäi kuitenkin 9.4. sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa pöydälle.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelmassa 2019 on terveysasemia koskevana sitovana tavoitteena terveysasemien T3-keskiarvon eli hoitoon pääsyn ajan lasku alle kymmeneen ja yksittäisenkin aseman kohdalla alle 20:een vuoden 2019 loppuun mennessä.

Lääkärien rekrytointivaikeuksien takia erityisesti lääkärivastaanottojen lisääminen kysynnän mukaiseksi on ollut haastavaa.

Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelu on kevään 2019 aikana kokeillut suoraostoilla lääkärivastaanottojen hankintaa palveluntuottajilta. Asiakkaat ja henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin. Suoraostopalvelun piiriin on 11.2.‒22.3.2019 mennessä ohjattu noin 800 asiakasta kuudelta asemalta ja käyneitä on ollut noin 460.

Nyt harkinnassa olevan palvelusetelin on tarkoitus helpottaa asiakkaiden lääkäriin pääsyä tilanteessa, jossa odotusajat ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Palvelusetelijärjestelmä lisäisi valinnanvapautta ja mahdollistaisi terveysasematoiminnan laadukkaan palvelun myös tilapäisissä tuottavuuden häiriötilanteissa.

Palveluseteliä on tarkoitus jakaa ensisijaisesti T3- ja saatavuusongelmissa painiville asemille. Johtavat ylilääkärit päättävät terveysasemien johtajalääkärin antamissa rajoissa asemakohtaisista palvelusetelien jakomääristä, jakamisen aloittamisesta ja päättämisestä.

Lääkärivastaanoton tuottaminen palvelusetelillä on laskennallisesti jonkin verran omaa tuotantoa kalliimpaa, mutta tulee suoraostolääkäriä edullisemmaksi.

Vuonna 2019 seteliä jaettaisiin enimmillään noin 4 000 kappaletta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään 23.4. kokouksessa, että asiakkaille voitaisiin tarvittaessa tarjota kiireettömiä terveysaseman lääkärinvastaanottopalveluja palvelusetelillä 3.6.2019 alkaen.

Teija Loponen