Helsingin kaupunki kutsui Malmin alueen yrittäjiä keskustelemaan alueen kehittämisestä. Kovin runsasta osallistumisjoukkoa ei aamupäivän seminaari kerännyt, mutta toisaalta keskusteluosuudessa paikalla olevat yrittäjät pääsivät hyvin kertomaan toiveitaan.
Malmin kaupunkiuudistuksesta piti alustuksen projektinjohtaja Kimmo Kuisma, joka vakuutti kaupungin halua kuulla asukkaita ja yrittäjiä muutosten suhteen ja totesi, ettei mitään voida tehdä vain ylhäältäpäin. Sanomaa heikensi hivenen seuraava lause, jossa hän totesi, että kaupunki on päättänyt rakentaa lentokentän, johon sillä on vahva tahtotila.
Arkkitehti Antti Mentulan aiheena oli iso visiointi. Malmi jakautuu nykyään vahvasti kahtia radan vuoksi, mikä näkyy myös alueiden nimissä. Sille pitäisi tehdä jotain. Malmin kaupunkikuva on kerrostunut, on uutta ja vanhaa ja selkeä identiteetti vähän hukassa. Ilmettä pitäisi päivittää ja sisääntuloteitä selkeyttää. Keskustassa on paljon kolmikerroksista rakennuskantaa, joissa ei ole hissejä.
Asukkaille tehdyssä karttakyselyssä selvisivät tutut asiat: Malmi on ankea, epäsiisti ja likainen. Hyvääkin löytyy, palvelut, joukkoliikenne ja monipuolisuus.
WSP:n Tuomas Santasalon mukaan Malmin keskustavisiossa kaupunginosan keskusta kehittyy aseman päälle. Päivittäistavarakauppa jakautuu jo nyt varsin tasaisesti molemmin puolin, mutta niille eivät alueen ulkopuoliset löydä. Kauppakeskuksille ei ole helppoa ohjausta sisääntuloteiltä. Malmin kehittämisen ongelmia ovat myös yksityinen maanomistus, joka hankaloittaa suunnittelua. Malmin vaikutusalueen olisi mahdollista kasvaa jopa kolminkertaisesti.
Malmin ylikulkuputkeen on kuitenkin nyt suunnitteilla parannustoimia, kun Senaatti-kiinteistöt hallitsevat siitä suurta osaa.
Aaltoyliopiston Hossam Hewidy avasi tutkimusta maahanmuuttajayrittäjistä. Turkkilaisilla on suurin itsetyöllistymisaste lähinnä pizzerioissa. Malmilla, Puhoksen ostoskeskuksella ja Kontulassa tehty tutkimus kertoo, että yleensä alueelle tulee ensin rukoushuone ja sitten sen ympärille alkaa kasvaa kävijöiden tarvitsemia palveluita, kuten ravintoloita. Etniset tahot käyttävät paljon omia autoja, joten kaupungin linjaus painottaa julkista liikennettä ei heitä ilahduta.
Maahanmuuttajataustaiset toimivat yleensä halvimpien vuokrien alueilla, vanhassa rakennuskannassa.
Malmilaisyrittäjillä oli selkeä näkemys siitä, että Malmin imagoa on todella syytä kehittää ja siisteyttä sekä turvallisuutta parantaa. Vaikka joukkoliikenne on hyvä, sitä heikentävät jatkuvat asemien hissi- ja liukuporrasongelmat. Myös Latokartanontien varren matalat vanhat ja rapistuneet kerrostalot voisi korvata uusilla korkeammilla, joissa olisi myös liiketiloja.
-Sisäinen liikkuminen on ongelma. Autolla tai pyörällä joutuu kiertämään pitkät matkat päästäkseen vaikkapa Kirkonkyläntieltä Ala-Malmintorille ja Ala-Malmin parkkihalleihin neuvominen Ylä-Malmin puolelta on todella vaikeaa, totesivat yrittäjät.
Ajatus siitä, että radalle tulisi toinen ylityspaikka paljon lähemmäs herätti kiitosta.
Moni kivijalkayrittäjä nosti esille parkkiongelmat. Asiakkaat eivät parkkitaloista lähde kävelemään parin korttelin päähän yrityksiin, eikä moni edes löytäisi perille. Lyhytaikaispysäköintiä kaivattaisiin keskustan alueelle paljon lisää.
Niinkin yksinkertaista asiaa kuin parkkihalli- ja katuviittojen suoristamista toivottiin. Parkkihallien siisteydessä ja turvallisuudessa olisi myös parantamisen varaa.
Muualla asuville Malmille saapumisen hahmottuminen on vaikeaa, sillä selkeää sisäänajoväylää ei ole. Malmille johtaa paljon teitä ja lähes kaikki ne ovat pientalojen ympäröimiä. Malmin keskusta jää piiloon, sitä ei sisääntuloteiltä näe.
Aamupäivän anti ei mitään aivan konkreettisia suunnitelmia tarjonnut, mutta jatkoa jäätiin odottelemaan. Yrittäjiä ilahdutti se, että arjen ongelmakohdat kirjattiin muistiin.
Teija Loponen
