Helikopterinäytelmä
Ensimmäinen helikopteri hankittiin Suomeen vuonna 1953. Sen jälleen pyöriväsiipiset ovat kuuluneet Malmin vakiokalustoon. Pääkaupunkiseudun helikopteritoiminnan tulevaisuuteen liittyy kuitenkin merkillisiä piirteitä.
Helikopterit ovat lentävinä laitteina vaativia. Ohjaaminen ja huoltaminen edellyttävät hyvää koulutusta ja erityisosaamista. Varsinkin huoltotoiminta on monin tavoin kontrolloitua.
Tiukoista vaatimuksista ja kalliista lentotunneista johtuen helikoptereita käytetään lähinnä ammattityökaluina. Niiden avulla tehdään vaativia asennus- ja tarkastustöitä, suoritetaan hälytys- ja pelastustehtäviä sekä tehdään ilmakartoitusta ja -kuvausta. Malmin lentoasema on ollut ja on edelleen kaupallisen helikopteritoiminnan keskus maassamme. Nyt tämä korkean osaamisen keskittymä on lopettamisuhan alla.
Vuonna 2005 Ilmailulaitos antoi valtioneuvostolle selvityksen, jossa todettiin yksituumaisesti, ettei ”mikään (ml. rajavartiolaitoksen toiminta) Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnoista ei ole siirrettävissä Helsinki-Vantaan lentoasemalle, joka Suomen päälentoasemana toimii raskaan liikenteen keskuksena” (3/040/2005). Selvityksestä huolimatta Sisäministeriö siirsi Rajavartiolaitoksen pelastushelikoptereiden toiminnan Vantaalle. Tämä tapahtui siitäkin huolimatta, että vuonna 1995 vartiolentueelle oli valmistunut modernit tilat Malmille. Päätös kasvatti kustannuksia ja pidensi hälytyskoptereiden matkaa merikohteisiin.
Yllättäen kaupungin päättäjät ovat huomanneet, että helikoptereilla ja niiden huollolla pitäisi sittenkin olla joku paikka kasvavalla metropolialueella. Myös kriisivalmiuden kannalta se olisi tärkeää.
Kaikessa hiljaisuudessa kaupunki onkin tehnyt yksityiskohtaisia suunnitelmia uuden helikopterikentän rakentamiseksi. Siellä olisi huoltotoimintaa ja sieltä voitaisiin lentää sekä hälytyslentoja että matkustajaliikennettä. Puolustusvoimatkin olisivat tervetulleita. Paikkakin on jo selvillä. Uusi helikopterikenttä tulisi sijaitsemaan Kivikossa, vajaan kilometrin päässä Malmin nykyisistä helikopterihalleista.
Mikä järki on lopettaa nykyinen tehokkaaksi osoittautunut toimintakeskus ja rakentaa isolla rahalla uusi kivenheiton päähän Lahden tien toiselle puolelle? Hyvä asia tässä merkillisessä näytelmässä on se, että kaupunki on havahtunut näkemään, että helikoptereillakin pitää olla toimintaedellytykset metropolialueella. Toivottavasti sama havahtuminen koskee myös perinteistä kevyttä lentokalustoa. Järkisyyt puhuvat sen puolesta, että sekä pyörivä- että kiinteäsiipisten lentolaitteiden paras operointipaikka on siellä, missä nytkin: Helsinki – Malmin lentoasemalla.
Raine Haikarainen
