Etusivu Uutiset Liito-oravat hakevat koteja myös Koillis-Helsingistä

Liito-oravat hakevat koteja myös Koillis-Helsingistä

Helsingin liito-oravakartoitus 2018 kertoo, että liito-oravien kanta on vahvistunut nopeasti kahden aiemman kartoituksen jälkeen. Jo vuoden 2016 kartoituksessa merkkejä liito-oravista löytyi myös Koillis-Helsingistä. Uusin kartoitus kertoo, että liito-oravia liikkuu jo Viikinmäessä ja jopa Puistolassa asti.

Liito-oravien uusi suosikkialue Viikinmäessä on Vantaanjoen varren kuusikko Pikkukoskea vastapäätä. Se on merkitty liito-oravaselvityksessä vahvan kannan alueeksi Veräjämäen kanssa.
Viikinmäen lisäksi liito-oravan toinen uusi aluevaltaus Koillis-Helsingissä on Tattarisuon ja Puistolan metsäinen alue, jota halkoo Suurmetsäntie ja Puistolanraitti. Sieltä kevään kartoituksissa löytyi merkkejä liito-oravasta molemmin puolin Suurmetsäntietä. Pohjoispuoli tietä on Puistolaa ja eteläpuoli Tattarisuota. Aivan Tattarisuon paikan naapurista löytyy alue, johon on suunniteltu Helenin uutta lämpölaitosta.

Vuoden 2016 liito-oravakartoituksessa koillisen kulmilta löytyi merkkejä liito-oravista Pihlajamäen Aarnikanmäen metsästä ja Malmin lentokentän eteläpuolella olevasta Sepänmäestä sekä Tattariharjuntien eteläpuolelta. Samat paikat ovat edelleen yöeläjän elinpiiriä. Näissä paikoissa havaintoja eli oravan papanoita puun juurella on löytynyt paljon edelliskartoitusta enemmän.
Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2018 kaikkiaan 89 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota. Keskuspuistossa kanta on tihein. Vuoden 2018 selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja olivat elinpiirit Seurasaaressa, jonne ei pääse puusta puuhun liitämällä, ja Topeliuksenpuistossa, joka on melko irrallaan metsäalueista.

Lahdenväylä on edelleen ollut levinneisyysalueen itäraja ja ilmeisesti myös leviämiseste. Liito-oravien uskotaan lähivuosina leviävän tien itäpuolellekin.
Helsingin kaupunki lupaa kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden 2019 aikana selvitetään liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkostoa suhteessa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön.

Liito-orava on rauhoitettu ja silmällä pidettävä laji, jota suojelee EU:n luontodirektiivi ja Suomen luonnonsuojelulaki. Pikkunisäkkään lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Haavikossa ja kuusikossa lymyilevän lajin pahin uhka on metsänraivaaja.

Pirjo Pihlajamaa