Pormestari pääsi helpolla Pukinmäessä

Kaupunginjohtaja oli lavalla yhdessä toimialoista vastaavien kanssa. Kuva Teija Loponen

Pukinmäenkaaren peruskoululla viime torstaina järjestetyssä pormestarin asukasillassa vilkkainta keskustelua käytiin ennen kaupunginjohtajan saapumista aulan popup-tapahtumatorilla. Salin puolella poliisin kommentti Pukinmäen aseman ankeudesta, jossa häirikötkään eivät viihdy, sai yleisön nauramaan.

Kaupungin eri toimialojen edustajia oli vastailemassa kysymyksiin ja esittelemässä toimintaansa jo puolitoista tuntia ennen varsinaisen asukasillan alkua. Toimintaansa saivat esitellä myös paikalliset yhdistykset ja järjestöt.

HSL:n markkinointisuunnittelija Suvi Lahti kertoi, että eniten kyselyjä herätti tuleva vyöhykemalli, josta etenkin iäkkäämpi väki kyseli. Vyöhykkeiden käyttöönotosta ei vieläkään ole tarkempaa tietoa,kuin että keväällä se alkaa.

Pelastuslaitos oli  myös näkyvästi paikalla. Palopäälliköt Piia Manninen ja Malmi-Käpylä -alueen Anja Aatsinki saivat vastailla kysymyksiin palovaroittimista, lähimmistä paloasemista sekä siihen, miksi kaikki eivät käytä heijastinta. Heijastinkysymykseen heiltä ei vastausta löytynyt, mutta kaikille halukkaille oli jaossa upouutta paloautoheijastinta.

Internetkyselyn kautta kaupungille oli jätetty etukäteen liuta kysymyksiä ja huolenaiheita, itse pormestarin asukasillassa kyselijöitä oli runsaasta yleisömäärästä huolimatta aika niukalti. Valtaosa 45 kaupungin asiantuntijasta sai istua rauhassa paikollaan.

Pormestari Jan Vapaavuoren kanssa lavalla päävastaajina toimivat kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio, joka myös juonsi tilaisuuden, sekä sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Juha Jolkkonen, kasvatus- ja koulutustoimialalta varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, kaupunkiympäristötoimialaa edusti liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen ja lisäksi paikalla oli HSL:stä Suvi Rihtniemi.

Osa illan kysyjistä sai hyvinkin selvän vastauksen, valtaosa vähän pyöreämmän. Marja-Leena Cajander kaipasi tietoa siitä, saavatko Pukinmäenkin omakotitontit jo 0,25:ttä korkeamman tehokkuuden ja miksi kaupunki ei myy takaisin lunastamiaan tontinpaloja, jos ei niitä käytetäkään kaupungin tarpeisiin. Asemakaavoittaja Antti Varkemaa totesi uuden yleiskaavan nostavan tehokkuudet 0,40 tasoon, mutta käyttöön ne saadaan aluekohtaisesti, mikä voi viedä parikin vuotta. Maan hankinnasta vastaava Peter Haaparinne kertoi, että jos kaava muuttuu, voi vanha omistaja saada tonttiosuutensa maksutta takaisin, jos omistaja on ehtinyt vaihtua, tontinpala on maksullinen.

Irja Remekselä peräsi Pukinmäkeen jo vuosikausia sitten tehdyn suunnitelman toteuttamista, jotta lisärakentamista tulisi vanhalle Esson tontille ja asemakin siistiytyisi. Joakim Kettunen valisti kaavamuutoksia olevan jo vireillä ja hyvää vauhtia etenemässä.

Jatkuu kuvan jälkeen

 

Aulassa oli välillä suoranaista ahtautta karttapöytien äärellä.

Pukinmäenkaaren oppilaita edustava Milla Surakka kertoi aseman ja sen lähiympäristön puistattavan ja pelottavankin koululaisia.

Asemat kuuluvat väylävirastolle, mutta yksi hyvä tapa lisätä turvallisuutta on muuttaa asemia rakennetuiksi kokonaisuuksiksi, joissa on paljon palveluita. Näin yleistä turvallisuutta on monta silmää valvomassa.

Asemien turvallisuudesta kertoi kantansa vanhempi konstaapeli Niklas Kråknäs: – Asemilla on aina häiriöitä, mutta Pukinmäessä ehkä tavallista vähemmän. Pukinmäen asema on kylmä, tuulinen ja luotaantyöntävä. Ei siellä kukaan viitsi hengailla.

Aseman esteettömyyteen pyydettiin myös kiinnittämään huomiota, hissi on vain toisessa päässä ja sekin usein epäkunnossa.

Jarmo Koikkalainen toivoi lisää urheilutiloja, vaikkapa kuplahallia. Ulkoilupalveluista vastaava Turo Saarinen kertoi kuplahallien olevan liikuntaseurojen hankkeita. Kaupunki on Pukinmäessäkin valmis vuokraamaan sitä varten edullisesti maata ja antamaan lainaa hankinnalle, jos vain joku seura haluaa ryhtyä asiaa ajamaan.

Pukinmäen Taidetalon johtaja Anu Myllyniemi kyseli, milloin Helsingissä Vantaan tavoin taiteen perusopetus saisi maksutta iltakäyttötiloja kouluilta. Tilapalvelupäällikkö Mauno Kemppi kertoi tuon päätöksen jo tehdyn joulukuussa, mutta kestänee parisen kuukautta hankkia avaimia ja hoitaa omavalvontakäyttösopimukset.

Veijo Muroke toivoi kaupungilta varoja, joilla yhdistykset voisivat työllistää kesällä pariksi viikoksi nuoria erilaisiin tehtäviin. Tommi Laitio kertoi kaupungin ottavan paljon kesätyöntekijöitä ja antavan kaikille 9. luokkalaisille kesäsetelin kesätöitä varten.  Vastaus johdatti Arzu Caydam-Lehtosen  ihmettelemään, miksi erityisluokilla olevat ysit eivät sitä ole saaneet. Laition mukaan pitäisi kyllä saada.

Yleisö kiinnosti myös Vantaanjoen virkistyskäyttö ja sen parantaminen, Eskolantien turvattomuus, lähikoulujen ja päiväkotien tilanne ja se, ettei Erkki Melartinintien pysäköintikieltoja noudateta. Siitä seuraa auraamattomuutta ja kadun kapeneminen niin, etteivät esimerkiksi hälytysajoneuvot pääsisi kulkemaan.

Digikyselyn kautta nostettiin esiin esimerkiksi miten kirjastossa huomioidaan monikulttuurisuus, miksi hammashoidon kiireetön ajanvarausjärjestelmä ei toimi, miksi vanhat suojellut rakennukset ovat vailla toimintaa ja miksi julkinen rakentaminen on ollut niin huonoa, että sen vuoksi kouluja ja päiväkoteja joudutaan purkamaan.

Kipakoita tai tiukkoja kysymyksiä ei yleisöstä kuulunut, pukinmäkeläiset olivat varsin kohteliaita vierailleen.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliVääntö ohi, kaupunki lupasi: Tapaninvainioon uusi alakoulu!
Seuraava artikkeliPihlajiston paikalliskeskus siirtyy ratikan viereen