Menneet ajat kiinnostavat nykypolvea. Vanhat valokuvat ja filmit omista lapsuusajoista ja lapsuuden maisemista ovat haluttua katsottavaa. Museoviraston Finna-kokoelmia internetissä käy moni selaamassa. Samoin SA kuva-arkiston sota-ajan kuvat näiltä nurkilta kertovat, millaista esimerkiksi Malmin ja Tapanilan nurkilla on ollut sodan aikana. Mihin pommit ovat osuneet, miten väki pukeutui tuolloin ja millaisia ajoneuvoja silloin pitkälti hiekkapäällysteisillä kaduilla näkyi. Malmin lentokentältäkin on paljon mielenkiintoisia vanhoja SA-kuvia, olihan se sodan aikaan tärkeässä roolissa.
Vanhoja kaitafilmejä katseltiin viime perjantaina Tapanilan Kylätilalla. Filmi-ilta yllätti järjestäjänsä, sillä vanhoja Mosan kuvia olisi halunnut nähdä lähemmäs 80 ihmistä, enemmän kuin saliin mahtui. Niinpä uusinta on luvassa ensi viikon perjantaina. Nykypäivään siirrytään Malmilla, jossa ensi-iltansa ensi torstaina saa Longinojasta kertova dokumentti. Dokumentista selviää, millainen oli Longinojan tilanne 20 vuotta sitten ja miten puron tila on kohentunut aktiivisten ihmisten toimesta taimenten suosimaksi kutupaikaksi ja kuinka siitä on tullut suosittu luontopolku.
Historiasta on paljon opittavaa. Ennen kaikkea menneisyys kertoo sen, että ihmisten aktiivisuudella, yhteisöllisyydellä ja talkoohengellä on saatu paljon aikaan. Tienhoitokunnat huolehtivat teiden kunnosta, vapaapalokuntalaiset tulipalojen taltuttamisesta ja kaupunginosayhdistykset järjestivät kaiken muun ohella myös paljon virkistystoimintaa, elokuvailtoja, iltamia ja tansseja. Valtaosa yhdistyksistä ja seuroista toimii yhä, mutta niiden toimintatavat ovat saattaneet aikojen saatossa muuttua ja aktiivinen toimintaa järjestävä väki vähetä. Suutarilan Omakotiyhdistys vietti juuri 50-vuotisjuhliaan. Yksi sen uudemmista toimintamuodoista, jo vuosia jatkunut kylätalkkaritoiminta, mahdollistaa monien iäkkäiden omakotiasukkaiden selviämisen pakollisista pihapuuhista. Näitä tekijöitä tarvitaan.
Päätoimittaja Teija Loponen
