Etusivu Kolumnit Malmin tornista 24

Malmin tornista 24

Jälleen on käynnistynyt nimien keruu Malmin lentokentän pelastamiseksi. Tavoitteena on neuvoa-antava kansanäänestys. Se kertoo, mitä helsinkiläiset ajattelevat lentokentän tulevaisuudesta.

Ensi kesänä tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Atlantti ylitettiin ensimmäistä kertaa lentäen. Vaiherikkaan matkan jälkeen lentäjä John Alcock aavisteli, että jonain päivänä matkustajat voisivat matkustaa lentokoneella valtamerien yli yhtä vaivattomasti kuin höyrylaivoilla. Hänen ajatuksiaan pidettiin tuolloin utopistisina.

Ilmailu kehittyi kuitenkin nopeasti. Neljä vuotta tämän historiallisen lennon jälkeen perustettiin oma kansallinen lentoyhtiömme Aero, nykyinen Finnair.  Siitä 13 vuotta siitä eteenpäin, kun Euroopan modernein lentoasema Helsingin Malmilla otettiin käyttöön. Nuori kansakuntamme on siten aina ollut ilmailun kehityksen kärkijoukoissa.

Finnair on tästä kehityksestä hyvä esimerkki. Liikenne alkoi Katajanokan lentosatamasta oman aikansa kehittyneimmällä Junkers F13 -koneella, johon mahtui vaatimattomat neljä matkustajaa. Nyt ollaan jälleen eturintamassa. Tämän hetken Airbus 350A -koneiden matkustajamäärä on tosin kasvanut 300:aan. Pienen kansakunnan moderni ja arvostettu lentoyhtiö on tällä hetkellä maailman kuudenneksi vanhin.

Tässä kehityksessä Malmilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Vuosikymmenten aikana on kehittynyt ainutlaatuinen ja elävä ilmailuyhteisö, jossa on saatu tasokasta koulutusta ja jaettu kokemuksia. Nämä tekijät ovat olleet synnyttämässä suomalaista korkeatasoista ja turvallista ilmailukulttuuria. Helsinki-Vantaan läheisyys on mahdollistanut ammattilaisten läsnäolon yhteisössä. Se on heijastunut myös harrastajiin. Heistä monista on tullut myöhemmin ilmailun ammattilaisia.

On surullista, että helsinkiläisten kuntapäättäjien enemmistö ei näe tätä Malmin toiminnallista ja kulttuurista merkitystä. Tilanne on sitäkin valitettavampi, kun juuri nyt ilmailuun kohdistuu yhä suurempia haasteita ja mahdollisuuksia. Ympäristökysymykset nousevat vahvasti esiin ja vaativat ilmailualalta uudenlaista osaamista ja asennoitumista. Samalla sähköinen ja miehittämätön lentäminen avaavat aivan uusia näkymiä.

Mutta peliä ei ole vielä menetetty. Malmin lentoaseman vihkiäisten 80. juhlavuoden lopulla käynnistyi jälleen uusi vaikuttamismahdollisuus.

Tarkoitus on kerätä runsaan 20 000 helsinkiläisen kannatukset kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä. Äänestys antaisi edustavan kuvan siitä, mitä helsinkiläiset ajattelevat lentokenttänsä tulevaisuudesta. Halutaanko, että kunniakas historia päättyy vai lähdetäänkö aluetta kehittämään kaupunkiin sopivan ilmailun edistyksellisenä keskuksena?

Aloitteen voi allekirjoittaa Malmin lentoasemalla tai helpoimmin netissä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466

Raine Haikarainen