Helsingin kaupunki on tehnyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunnon, joka koskee Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta (yva). Lämpölaitoshankkeen kolmesta vaihtoehdosta Helsingin kaupunki on kallistunut Lahdenväylän lähelle asettuvan eteläisen lämpölaitoksen kannalle.
Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei vielä päätetä hankkeiden toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli hanke etenee, katsoo Helsingin kaupunki, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, liikenteen järjestämisen ja maankäytön suunnittelun mahdollisuuksien kannalta tulisi ensisijaisesti tutkia eteläistä vaihtoehtoa.
Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat, ettei laitosta rakenneta ollenkaan Tattarisuolle tai että rakennetaan pohjoinen eli Heikinlaakson asutusalueen vaikutusalueella oleva laitos. Kivikosta ei ole löytynyt sopivaa paikkaa.
Kaupunginvaltuusto on aiemmin päättänyt, että Hanasaaren voimalaitoksesta luovutaan ja hiilineutraaliuteen tähtäävä Helen Oy hajauttaa lämmöntuotantoaan. Hankkeen toteuttamatta jättäminen Tattarisuolla tarkoittaisi, että vastaavat vaikutukset kohdistuisivat johonkin muuhun paikkaan Helsingissä. Koillis-Helsinki on yhtenä kolmesta biolämpökeskuksen sijaintipaikasta, sillä alueella on runsaasti kaukolämmön kulutusta mutta vähän lämmön tuotantoa.
Helsingin kaupunki toteaa, että hankkeesta on saatu runsaasti palautetta lähiympäristön asukkailta ja muilta toimijoilta, ja että ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät on tunnistettu ja vuorovaikutus on toteutunut hyvin.
Kaupunki katsoo, että yva-arviointi on varsin kattava, mutta tärkeät yhteenveto- ja vertailuosiot suppeat ja osin epäjohdonmukaiset. Vaikutukset ja niiden merkittävyys kuvataan kuitenkin riittävästi arviointiselostuksessa.
Yvassa tarkastellaan myös vaihtoehtoja, joissa energialähteenä on pelkkä biomassa tai biomassa ja jäteperäinen kierrätyspolttoaine kuten purkupuu.
Helsingin kaupungin mielestä ilmastovaikutusten arviointi on suppeaa laitoksen ja kuljetusten hiilidioksidipäästöjen osalta. Vaikutuksia luonnonvaroihin tulisi fossiilisten, uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden osalta verrata selkeästi koko ketjun osalta. Näin merkittävässä ja pitkäaikaisessa hankkeessa pitäisi polttoaineiden ja laitoksen ilmastovaikutuksia arvioida laajemmin, huolellisesti ja uusimman tutkimustiedon valossa ennen mahdollisia toteutuspäätöksiä.
Savu- ja melupäästöt eivät kummassakaan vaihtoehdossa ylitä terveysperusteisia arvoja.
Hankkeella arvioidaan olevan vähäinen myönteinen vaikutus ilmastoon, sillä hanke korvaisi osaltaan Hanasaaressa poltettavaa kivihiiltä. Jos biomassaa palaa 7 000 tuntia vuodessa, arvioidaan hiilidioksidipäästömääräksi 302 kilotonnia vuodessa.
Eteläisen ja pohjoisen vaihtoehdon vaikutukset ovat samankaltaiset. Eroja on erityisesti vaikutuksissa maankäyttöön ja maisemaan, kulttuuriympäristöön sekä ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen. Pohjoisessa vaihtoehdossa on enemmän potentiaalisia haitankärsijöitä. Laitosalueen lähellä ja kuljetusreittien varrella on runsaasti asutusta ja herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja, kouluja ja palvelutaloja.
Eteläisellä alueella on vähemmän asutusta ja liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle ovat huomattavasti paremmat etenkin sitten, kun Ilmasillantie ja Ilmasillan eritasoliittymä toteutuvat. Asutuksen ja laitoksen yhteensovittaminen on kaavoituksellisesti helpompaa eteläpuolella, jota vasta suunnitellaan.
Pohjoisessa vaihtoehdossa aiheutuisi haittoja etenkin raskaasta liikenteestä. Liikenteen vaikutukset ovat luonteeltaan jatkuvia ja pitkäaikaisia, joten haittoja tulisi mahdollisuuksien mukaan torjua ennakolta maankäyttö- ja suunnitteluvalinnoin.
Pohjoisessa vaihtoehdossa lähimpien asuinrakennusten melutaso kasvaisi puolisen desibeliä päivällä ja 2,5 yöllä. Eteläisen vaihtoehdon melu kasvaisi puolisen desibeliä Alppikylän puolella.
Mahdollisessa jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa on Helsingin mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiseen ja luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten torjuntaan, maisemallisesti korkealaatuisiin ratkaisuihin, liikennevaikutusten vähentämiseen suunnittelemalla Malmin lentokentän alue raitiotieverkkoon tukeutuvaksi sekä laajaan ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös uusin liito-oravaraportti.
Kaupunginhallitus on käsitellyt ympäristövaikutusten arviointoprosessista annettavaa lausuntoa kokouksessaan maanantaina. Lausunto on sama, jonka Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut marraskuun lopulla.
Pirjo Pihlajamaa
