Etusivu Muistoja Wanhasta Puistolasta Puistolan Jouluajan muistoja vuosilta 1958 ja 1988

Puistolan Jouluajan muistoja vuosilta 1958 ja 1988

Elin lapsuuteni Puistolassa. Hämeenlinnassa syntynyt isäni, kuvaveistäjä Gunnar Uotila oli hankkinut tuon tontin ja talon v. 1937. Taloa laajennettiin sodan jälkeen 1940-luvulla ja 1960-luvun alussa. Siellä asuin vanhempieni, kahden veljeni (Ilkka ja Pekka) ja pikkusiskoni Lauran kanssa vuoteen 1965. Minulla on noilta ajoilta päiväkirjamerkintöjä alkaen vuodesta 1953.

 

Pikkujouluaikaan 1958

Noihin 1950-luvun pikkujouluaikoihin liittyy pari murheellista uutista, kahden Puistolassa asuneen kirjailijan kuolema. Vuonna 1956 kirjailija Otto Varhia (1910-1956) heittäytyi masentuneena auton alle. Ja vuonna 1958 kirjailija Into Kallio (1909-1958) menehtyi jäätyään junan alle. Kumpikin asui Sepeteuksentiellä kansanedustaja Mikko  Ampujan (1882-1947) entisessä kodissa.

Ampuja rakennutti 1920-luvun puolivälissä itselleen talon. Hän testamenttasi sen työläiskirjailijoiden asuntolaksi, jona se toimi vuosikymmenet. Sekä Varhia että Kallio olivat meillä perheystäviä, jotka kävivät usein kylässä tai vaikkapa soittamassa puhelimella. Noihin aikoihin ei tunnettu kännyköitä. Läheskään joka talossa ei ollut lankapuhelintakaan niin kuin meillä.

Päiväkirjassani lukee 19.12.1958 tällaista: Sain yllättävän uutisen. Kirjailija Into Kallio oli eilen noin klo 18 jäänyt junan alle. Aivan samalla tavalla kuin Otto Varhian kuolema pari vuotta sitten tämäkin on suuri mysteeri.

Seuraavana päivänä päiväkirjassani lukee: Pohdimme kirjailija Into Kallion kurjaa kohtaloa. On jo jokseenkin päivänselvää, että kyseessä oli silkka tapaturma. Kerrotaan siellä uhrin viimeisillään huutaneen apua iso joulupaketti kädessään. Into Kallio oli käsipuoli. Hän oli jossakin menettänyt vasemman kätensä. Hänen romaanejaan olivat Takaisin elämään (1948), Ennen huomista (1957) ja Veren kevät (1958). Hän oli myös kirjoittanut työväenliikkeen historiasta.

 

Joulu 1958

Jouluaattona olin opintojen loma-aikana töissä postissa klo 12:een.  Sitten tein vielä ostoksia kaupungilla. Ostin mm. isälle paidan (1 780 mk) ja äidille sakset (500 mk). Tuolloin elettiin aikaa, jolloin markkamääristä ei ollut vielä poistettu kahta nollaa.

Kun saavuin kotiin, kuusi oli jo koristeltu ja jouluateria oli kohta odottamassa. Minulle tuli huikea kiire saada paketit valmiiksi ja pukin konttiin. Pian naapurin Valto astui pukiksi puettuna sisälle. Pukilla oli kiire. Hän jätti säkillisen lahjoja ovelle, toivotteli hyvää joulua ja jatkoi matkaa. Saimme ryhtyä jakamaan paketteja.

Pikkusisko Laura (5 v) oli jo lukutaitoinen ja osoittautui erinomaiseksi pakettien jakajaksi. Hän osasi lukea nimet mitä ihmeellisimpien koukeroidenkin takaa. Lukuintoiselle Alli-äidille oli kertynyt runsaasti kirjoja. Niiden joukossa oli tuttavamme Aarne Laurilan Sillanpää-elämäkerta. Isä sai mm. valotusmittarin.

Äiti oli neulonut jokaiselle kylpykaavun. Itse sain mm. kirjan

Kiinalaisia kertojia, Hemingwayta, Laxnessia, muistikirjan, suklaata, tyynyn, vaateharjan, partavettä ja kuulakynän.

Pikku Laura oli paketoinut äidille vessapaperia, isälle muistilehtiön ja Pekalle omatekoisen pelin.

Myöhemmin illalla selailin Puistolan kirjastonhoitajien Hilkka ja

Teuvo Raskun omakustannekirjaa En voi omantunnon tähden, joka koski asevelvollisuudesta kieltäytymistä. Kävin kuitenkin armeijan ja reserviupseerikoulun v. 1964.

 

Joulu 1988

Ensimmäisen kerran asustelin Australian Sydneyssä vuosina 1982-84. Kesäkuusta 1988 alkaen olin vuoden verran toimittamassa Brisbanessa Finlandia News -lehteä. Asuin Mikko ja Emma Mäki-Nesteen luona. Joulun 1988 päätin viettää yksinäni matkailuvaunussani leirintäalueella. Matkalla kävin 4EB-radion studiolla muutaman suomaisen kanssa tekemässä suomenkielistä joululähetystä ja laulamassa joululauluja.

Radiostudiolta ajoin Australian maaseudulle Outbackiin. Matkalla kuuntelin lyhytaaltoradiosta, kun Suomen Turku julisti joulurauhan. Tuo kesäinen jouluretki on jäänyt minulle pysyvästi mieleen täysin erilaisena jouluna. Australiassa on kesä silloin, kun meillä on talvi. Siellä kävellään pää alaspäin ja ajetaan autolla väärällä puolella tietä.

Noista ajoista lähtien olen avustanut Australian suomenkielisiä lehtiä ja lähettänyt radioraportteja maailman suurimmalle maahanmuuttajaradiolle Australian SBS:lle.

Timo Uotila