Jakomäen Huokotielle homehtunutta ala-astetta alettiin paloitella viime viikon keskiviikkona. Graffiteilla koristellun koulun romautus on vasta alkusoittoa isolle työmaalle, jonka päämääränä on saada purkutyömaan tilalle rakennustyömaa, jossa syntyy Jakomäen sydän.
Tomi Vilbok kääntelee Purkupiha Oy:n telakaivukoneen ahnaan näköistä kauhaa, ja poimii millintarkasti tiilet, metallit, puut ja eristevillat omiin kierrätyskasoihinsa.
Vilbokilla on vuosien purkukokemus ympäri Suomen alkaen UPM Kymmenen Kainuun tehtaista. Hän kauhoo seinää, ja kuorii siitä kerros kerrokselta tiiliä, levyjä ja villaa,
Ulkovaipan purku on aloitettu siivestä, jossa on koulun jumppasali. Sisällä salin katossa roikkuu edelleen paksut kiipeilyköydet ja seinillä on koripallotelineet. Niille luulisi vielä löytyvän käyttöä.
– Ei niitä voi ottaa, koska niissä voi olla mikrobeja, tyrmää projektijohtaja Erkki Huitti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueen rakennuttamisyksiköstä.
Koulun seinien ja katon purkamiseen on laskettu kuluvan kaksi viikkoa. Saman verran on jo mennyt sisätiloissa kalusteiden, tekniikan ja asbestin purkuun.
Koulun tilalle tulevan Jakomäen sydän -nimisen rakennuksen pitäisi olla kahden vuoden päästä jo koulu-, päiväkoti- ja muussa julkisessa käytössä. Siitä huolehtivat yhteisvastuullisesti Helsingin kaupunki, NCC Oy, Optiplan Oy ja muut allianssin kumppanit.
Tässä vaiheessa työmaalla on kymmenkunta työntekijää. Kaikki koulusta irti lähtevä lajitellaan materiaalin mukaisesti omiin kasoihin ja kierrätetään.
– Mitä tarkemmin se tehdään, sen parempi meille, kertoo työnjohtaja Markku Korri NCC Suomi Oy:stä.
Hän ja Jonathan Bjon Purkupihasta kertovat tähtäävänsä mahdollisimman tarkkaan lajitteluun, sillä kierrätyksen onnistuminen on osa liiketoimintaa ja paras tehdä heti alkuunsa.
Koulusta tulee esimerkiksi tonneittain betonia, joka viedään murskattavaksi. Murske voi päätyä jonkin tien tai kentän pohjaksi.
Työmaalla on ehtinyt tapahtua kyseenalaisempaakin kierrätystä. Jakomäen sydän -allianssin projektipäällikkö Riitta Jokivuo NCC:stä mainitsee hälytyslaitteet ja vartioinnin.
– Kansalaisaktiivisuus on voimissaan viikonloppuna, Bjon muotoilee.
Pirjo Pihlajamaa
