Tapanilan Erän karatejaoksessa on useita nuoria, jotka pyrkivät harrastuksessaan pitkälle. Yksi heistä on Sonja Voutilainen, joka tullaan näkemään myös Erän karaten tammikuussa järjestämissä Karate Hel –kisoissa.
-Aloitin karaten aikoinaan Japani-harrastukseni takia, tykkäsin japanilaisesta populaarikulttuurista ja sen kautta löytyi karate. Olin silloin 11-12 –vuotias, Sonja Voutilainen muistelee.
-Alkuun perustekniikka tuntui aika tylsälle. Sitten eräs seuramme valmentaja pyysi minua ottelutreeneihin ja siitä se sitten lähti. Koukuttavaa karatessa on jatkuva uuden oppiminen ja huippujen seuraaminen ja oma kehittyminen, Sonja toteaa.
Hänelle kilpaileminen osana harrastusta on todella tärkeää.
-Olen tosi kilpailuhenkinen ihminen ja kilpailut saavat aikaan minussa suuria tunteita. Voisin toki harrastaa lajia ilman kisoja, mutta luultavasti kilpailisin silloin jossain muussa lajissa.
Karatella on Sonjan elämässä iso merkitys, hän kokee saaneensa siltä paljon, mutta myös haasteita on riittänyt vuosien varrella.
-Yksi tärkeimmistä anneista on se, että olen karatesta saanut hyviä ystäviä. Lisäksi olen oppinut itsehillintää ja kärsivällisyyttä sekä kovan työn tekemistä. Saan päivittäin karatesta boostia päivään ja se tekee minut onnelliseksi, Sonja listaa.
Haasteita ovat olleet etenkin lukuisat loukkaantumiset, polvi, jalkapöytä ja takareisi, sekä hengitysinfektiot.
-Ja myöhään kilpailemisen aloittaneena alku kisoissa oli erittäin vaikeaa, hän tunnustaa.
Sonjan tavoitteina on tällä hetkellä saavuttaa omassa sarjassaan maailman huippu ja otella arvokisamitaleista. Hän kilpailee aina vain kumite- eli ottelu –sarjassa.
-Tammikuiset oman seuramme järjestämät kisat ovat kauden ensimmäiset keväällä, joten siellä odotukset kohdistuvat omaan kehitykseeni syksyyn verrattuna.
Sonja asuu tällä hetkellä Turussa ja treenaa siellä karaten huippujen kanssa.
-Haluan edelleen edustaa omaa kasvattajaseuraa, eli Erän karatea ja seuran vaihtoa en ole edes ajatellut, hän toteaa.
Teija Loponen
