Porvoolainen jääkärieverstiluutnantti eli kuin James Bond, vakoili ja vietteli. Mitä sen sijaan teki keskitysleirilääkäri Oulussa ja mihin katosivat Saksan tiedustelupalvelun miljoonat?
Tapanilalainen sotahistoriaa rakastava Marko Mannila on juuri julkaissut toisen teoksensa Sotiemme arvoitukset. Kirja sisältää 22 tarinaa, joiden arvoituksista osa ratkesi heti, osa arkistojen auettua, mutta esimerkiksi Mikael Agricolan Viipurissa sijainnutta patsasta ei vieläkään ole löydetty.
-Tuo Agricola lähti Viipurista –tapaus teki minuun vaikutuksen siksi, että asiaa tutkiessani ilmeni patsasta etsityn sodan jälkeen toden teolla, aikaa ja vaivaa säästämättä. Patsas on selvästi tärkeä suomalaisille, Marko Mannila toteaa.
Mannila kertoo, että näitä sota-ajan arvoituksia osui vastaan hänen etsiessään aineistoa ensimmäiseen kirjaansa Sotiemme sankaritarinat, joka ilmestyi viime vuonna. Tarinat jäivät mieleen ja ovat nyt päässeet kirjan sivuille.
-Ihmiset ottivat ensimmäisen kirjani oikein hyvin vastaan. Sain myös innostunutta palautetta Lähitiedon jutusta. Lisäksi monet tuttavat ovat tulleet kertomaan sukulaisistaan sodassa. Sitten eräs puolituttu otti yhteyttä tuon kirjan ”Mustosen autokorjaamo” tarinan pohjalta, ja kertoi paljon lisää päähenkilö Mustosesta, ja oikaisimme tarinaa verkkoon.
Marko Mannila kertoo, että arvoitukset ja tarinat kiinnostavat lukijoita suuresti.
-Minä taas pidän tarinoiden kertomisesta. Sodassahan niitä on vaikka kuinka. Toisaalta, lukiessani sotakirjoja olen kyllä ymmärtänyt sodan kauheuden. Kuitenkin juuri nuo tapahtumat, joiden taakse kätkeytyy mielenkiintoisia tarinoita, innostivat minua tämänkin kirjan kirjoittamiseen.
Hän toteaa, että mikään tarinoista ei ole hänelle erityisen läheinen, koskaan kukaan sukulaisista ei liity kirjan tarinoihin.
-Silti tarina ”Saariselän kartat katosivat 1944” jäi erityisesti mieleeni, sillä sen kertoi minulle 86-vuotias eläkkeellä oleva kartta-alan ammattilainen Yrjö Teeriaho, joka on etsinyt noita karttoja tuloksetta yli kymmenen vuotta.
Edellä mainittujen tarinoiden lisäksi kirjassa kerrotaan muun muissa Viipurin yllättävistä räjähtelyistä vuosina 1939 ja 1941, joille löytyi lopulta selitys, purjelaivan muuttuminen lentäväksi hollantilaiseksi, kirkonkelloihin liittyvä rakastavaisten tarina Kuusamosta, Marskin ritari pudottamassa omaa konetta Imatralla ja usea muu historiatieto, joista osaa on jopa vaikea uskoa todeksi.
Alussa mainittu liikaa vakoillut jääkärieverstiluutnantti Mårtenson oli muuten Suomen ensimmäinen lentäjä ja sodan jälkeen hänestä tuli Helsingin lentoaseman, siis Malmin lentoaseman, päällikkö ja pian ilmavoimien esikuntapäällikkö.
Marko Mannilan molemmat sota-aiheiset kirjat ovat mukanaan vievää luettavaa. Pistettä kirjoittamiselle mies ei onneksi laita.
-Ajatuksia tulevien kirjojen aiheista kyllä on, mutta vielä niistä mikään ei ole toteutusasteella. Jos löytyy aikaa, niin jatkan kyllä kirjoittamista, Mannila lupaa.
Sotiemme suuret arvoitukset teosta ei löydy kirjakauppojen hyllyistä, mutta Escriton kustantamaa saa useista verkkokirjakaupoista. Hinta pyörii noin 30 euron tienoilla.
Teija Loponen