Miksette auta suomalaisia ja paljonko avusta menee perille? Nämä ovat tyypillisiä kysymyksiä, joita Nälkäpäivä-kerääjinä olevat SPR:n vapaaehtoiset saavat kuulla.
– Tuotosta 85 prosenttia menee kohteeseen, loput 15 järjestökuluihin, ja kyllä autamme myös suomalaisia, kertoo SPR Pohjois-Helsingin vapaaehtoinen Pirjo Aarniovuori.
Jos joku menettää Suomessa kotinsa tulipalossa, on SPR ensimmäisenä auttamassa. Henkisen tuen lisäksi järjestö auttaa esimerkiksi löytämään yösijan uhrin lähipiiristä tai muualta. Viime talvena SPR:n paikalliset auttoivat monia lumen saartamaksi joutuneita ihmisiä, joiden kodeista oli katkennut sähköt. Myös Turun puukotustragediassa SPR tuli kriisiapuun.
Viime viikon Nälkäpäiväkeräys näkyi keskiviikosta perjantaihin myös Malmilla, jossa päivysti SPR Pohjois-Helsingin vapaaehtoisia. Heillä oli Prisman ja Lidlin välissä pöytä, jonne kuka tahansa sai ilmoittautua lipaskerääjäksi ja lähteä kaduille kiertämään.
– Me olimme reilun tunnin ja oli myönteinen ensikokemus. Tulimme, koska apua tarvitaan ympäri maailman ja jokainen voi vaikuttaa pienellä avulla. Siitä kasvaa suuri apu, kertovat Pihlajistosta ja Arabianrannasta tulleet kaksi naiskerääjää.
– Päivän ensimmäisen tunnin aikana on käynyt jo kaksitoista ihmistä hakemassa lippaan, Pohjois-Helsingin vapaaehtoisissa aktiivisesti toimiva Eeva Raula laskee.
Ulkomailla tarvitaan tällä hetkellä kipeästi apua Bangladeshissa, jossa on humanitaarinen kriisi Myanmarista paenneen kansanosan vuoksi. Viimeisin katastrofialue, jonne SPR on juuri alkanut koordinoida apua on taifuunin runtelema Filippiinit.
Keräyksestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo niin kerääjille kuin lahjoittajillekin. Aarniovuoren mukaan kerääjälle haluavalle voidaan viedä lipas vaikka kotiin, jos sitä ei itse ehdi hakea. Keräykseen voi osallistua eri tavoin, myös puhelimella.
Jokainen rahaa lippaaseen laittanut saa rintamukseensa Nälkäpäivä-tarran, joka on hyvä viesti myös muille kerääjille, että osallistuttu on.
Pirjo Pihlajamaa
