Päättäjien palsta: Heimo Laaksonen, Sinikka Vepsä, Kauko Koskinen

valtuutetut
Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Miksi te aina vain puolustatte lentokenttää?


2.Onko teillä tai perheenjäsenillänne lentolupakirjat?


3. Kuinka monta kertaa olette häirinneet alueen asukkaita lentämällä pienkoneella Malmilta jonnekin?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Ympäristön asukkaista enemmistö haluaa kentän jatkavan. Helsinki tarvitsee elinkeinopoliittisin syin omaa pienkenttää. Toimivan kaupungin on oltava strategiansa mukaisesti kilpailukykyinen. Tulevaisuus on joustavien sähköpienkoneiden. Kenttä tarjoaa koko Koillis-Helsingin vilkkaimman kuntopolun. Kentän maisema-arvo on tärkeä, sisältäen linnuston ja lohijoen latvan. Rauhallinen kenttäkokonaisuus palvelee maaseutumaisena henkireikänä kiireisten kaupunkilaisten keskellä. Jos päädytään rakentamiseen, niin kentän maapohjan esirakentaminen suolle tulee veronmaksajille superkalliiksi.

2. Ei ole. Auton ajokortilla on pärjätty.

3. Ei kertaakaan. Enkä usko häirintään muutenkaan, ja tulevaisuus on äänettömien koneiden.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Koska en käsitä, miksi Helsinki on niin typerä, että hävittää toimivan kaupunkikenttänsä. Etenkin kun sähkölentokoneet yleistyvät. Helsingin Sähkölentokoneyhdistys omistaa jo tällaisen koneen. Akkukoneet ovat ympäristöystävällisempiä, meluttomia ja matkustajilleen edullisimpia liikkumismuotoja. Kenttä on valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Kirvesmiehen tyttärenä tiedostan, ettei kukaan järkevä päättäjä rakennuta kerrostaloja suoperäiseen maahan. Fallkullan vajoavat talot ovat elävä esimerkki, ettei tällainen rakentaminen kannata.

2. Ei.

3. Kerran. Lennon tarkoitus oli näyttää toiselle luottamushenkilölle, kuinka paljon parempaa rakennusmaata Helsingissä on muualla.

 

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.

1. Olen nähnyt Malmin lentoaseman kehityksen alusta asti. Poikana tuli usein fillaroitua katsomaan koneita. Malmista on muodostunut Koillis-Helsingin merkittävä tunnusmerkki ja vahva alueen identiteetin luoja. Arkkitehtuuriset ja kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisia ja kentästä keskustellaan Unesco-tasolla. Viime aikojen toiminta on osoittanut, että kenttä on tarpeellinen ja elinkelpoinen. Pienkoneilmailu kasvaa voimakkaasti. Varsinkin sähköinen ilmailu tuo uusia mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti ja historiallisesti järkevintä on päättää säilyttää kenttä ja kehittää sitä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kenttänsä. Rakennusmaasta ei ole merkittävää puutetta.

2. Ei ole.

3. En ole lentänyt Malmilta muilla kuin museokone DC Kolmosella. Minusta pienkoneista ei ole merkittävää häiriöitä ja äänettömät koneet ovat tulossa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

Edellinen artikkeliMeluseinien rakentaminen Kehällä käyntiin
Seuraava artikkeliOstari on SiSu-päivän sydän