Uimarannantien asemakaava ei menekään valtuustoon

Esperin asuntola on jo valmis. Seuraavaksi sen taakse aletaan tehdä pieniä asuntoja liki 50 uudisasukkaalle. Kaupunki on luvannut molemmat tontit valtion tukirahalla rakentavalle Avain Rakennuttajat Oy:lle. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Pientaloalueen keskellä oleva Uimarannantie 8:n hehtaaritontti on halkaistu nyt virallisesti kahtia ja muutettu julkisten rakennusten alueesta kahdeksi asuinkortteliksi. Toiseen on jo rakennettu mielenterveyskuntoutujien asuntola, ja toiseen tulee kaksi 3-kerroksista taloa.

Asemakaavamuutoksesta on päättänyt kaupunkiympäristölautakunta maaliskuussa. Asia ei tarvitse enää kaupunginvaltuuston vahvistusta, koska Helsingin kaupungin hallintosääntö on muuttunut organisaatiouudistuksen mukana kesäkuun alussa 2017 niin, että kaupunkiympäristölautakunnalla on mahdollisuus yksin päättää voimassa olevaan asemakaavaan tehdyistä muutoksista.

Hallintosäännön muutos on tuonut kaupunkiympäristölautakunnalle entistä suuremman kaavavallan. Uimarannantien päätöstä on perusteltu sillä, ettei kaavaratkaisulla katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli tehnyt kaavamuutoksesta kunnallisvalituksen, mutta sekin hautautui nyt kaikessa hiljaisuudessa lautakuntatasolle, joten valtuuston ei enää tarvitse kuulla sitä, miten moraalittomilta virkamiesten ja päättäjien tonttipolitiikka asukastasolla näyttää.

Asia tullee monille tapaninvainiolaisille yllätyksenä, sillä Uimarannantien osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vuonna 2017 on ilmoitettu, että kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Lausuntopyynnöt kaupungin omille hallintokunnille on lähetetty ennen kaupungin organisaatiomuutosta 1.6.2017. Organisaatiomuutoksen yhteydessä osa hallintokunnista on siirtänyt pyynnön uuden organisaation mukaiselle toimialalle.
Niillä ei ole ollut huomautettavaa. Ainoastaan Helen Sähköverkko Oy on pyytänyt, että tontilla oleva muuntamo siirretään uudisrakennukseen.

Asemakaavan muutoksessa julkisille rakennuksille tarkoitettu tontti on halkaistu kahtia ja muutettu asuinkäyttöön. Jo rakennetun puolen kaavamerkintä on asuntolarakennusten korttelialue ja rakentamattoman puolen asuinkerrostalojen korttelialue.
Tonteille voi rakentaa yhteensä 2 700 kerrosneliömetriä. Tästä tulevien pienkerrostalojen osuus on 1 800 kerrosneliömetriä. Kohteisiin mahtuu yhteensä noin 60 asukasta.
Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisun toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Selostuksessa sanotaan myös, että asuntojen lisääminen tukee alueen palveluiden säilymistä. Lisäksi kerrotaan, että kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista, myös vielä vailla lainvoimaa olevan Helsingin uuden yleiskaavan mukaisesti.

Vielä rakentamattoman kerrostalotontin pinta-ala on 3 511 neliömetriä, ja jokaista neliömetriä kohti saa rakentaa noin 0,51 neliömetriä. Uudessa yleiskaavassa luku on alle 0,40. Y-tonttina tehokkuus oli 0,75. Tontilla oli aiemmin Tapaninvainion päiväkoti.
Lautakunnalle kaavaa esittelivät arkkitehti Johanna Mutanen ja kiinteistölakimies Tuukka Toropainen.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliKevään kaavoja
Seuraava artikkeliPuksun sirkus sai kipinää arkielämästä