Asukkaat nyreissään Helenin suunnitelmista

Nämä asuinalueet sijaitsevat suunnitellun voimalan naapurissa, mutta asiasta on tiedotettu sipoolaisille ja porvoolaisille. Kuva Teija Loponen

Puistolaan Koudan peruskoululle saapuneet Helenin, Ely-keskuksen ja Rambollin edustajat saivat tiukkaa vastustusta alueen asukkailta Helenin lämpökeskushankkeesta.

Helenin hanke kiinnosti, Puistolan peruskoulun auditorio ja parvi olivat täynnä asukkaita, osa seisoi käytävillä.
Helenin hanke kiinnosti, Puistolan peruskoulun auditorio ja parvi olivat täynnä asukkaita, osa seisoi käytävillä.

Ely-keskuksen Leena Eerola esitteli alkuun miten hankkeen YVA- eli ympäristövaikutusten arviointi etenee. Mitään päätöksiä tai lupahakemuksia ympäristölupaan, rakennuslupaan tai muuhunkaan ei vielä haeta tai myönnetä, vaan ensin tutkitaan ympäristövaikutukset monelta eri kantilta ja vastaanotetaan kirjalliset mielipiteet niiltä, jotka asiaan haluavat kantaa ottaa. Mielipiteet tulee lähettää ELY-keskukseen 3.4. mennessä.

Mielipiteet menevät kirjaamon kautta liitteiksi hankepapereihin, joten ne eivät katoa Ö-mappiin, kuten osa yleisöstä epäili, vaan tulevat olemaan osa julkista käsittelyaineistoa.

Moni koki, että hanketta on ryhdytty valmistelemaan asukkailta salaa, sillä hankkeesta ei ole lähialueiden asukkaita tiedotettu. Ihmetystä herätti Ely-keskuksen laittamat kuulutukset Sipoon ja Porvoon alueen lehtiin, joita täkäläiset eivät lue tai edes missään näe.

Helenin ja Rambollin edustajat kertoivat itse lämpövoimalasta ja sen toiminnasta. Kaikkien hankkeessa olevien suunnittelijoiden mukaan 2-3 hehtaarin tontin tarvitsevasta lämpövoimalasta tulisi turvallinen ja ympäristöä huomioiva, josta ei pohjavesialueellekaan haittaa koituisi.

Varsinaisia valmiita havainnekuvia ei voimalasta vielä ole tehty, mutta pari havaintomallia osoittivat kuinka massiiviselta ja korkealta laitos tulisi näyttämään ympäröivään asutukseen ja Tattarisuon teollisuusalueeseen nähden.

Paikalle saapuneiden lukuisten lapsiperheiden huoli liittyi päivittäin laitokseen kulkeviin 40:een rekka-autoon, joiden edestakainen ajelu vaarantaisi etenkin pienten koululaisten liikkumista.

Runsas rekkamäärä ärsytti myös heitä, jotka jo nyt kärsivät ruuhka-aikoina väylien tukkoisuudesta.

-Lisääntyvä liikenne lisää myös pakokaasuja, muistutettiin yleisöstä.

Hankepapereita tutkineet ihmettelivät sitäkin, että dokumenteissa kerrottiin voimalasta vietävän sähköä kantakaupunkiin, mutta illassa esitettiin sähkön jäävän lähistön taloja lämmittämään. Vastauksena saatiin, että kovilla pakkasilla lämpö jää lähialueen käyttöön, mutta leudoilla keleillä osa siitä siirretään muualle.

Alueen asukkaat pohtivat ääneen, mikä on muuttunut vuodesta 2013, jolloin asukkaiden vastustus kaatoi kivimurskaamohankkeen. Silloinkin vastustussyinä olivat muun muassa liikenteen lisääntymisen mukanaan tuomat turvallisuus- ja meluhaitat. Vaikka suunnitelmissa liikenne ohjattaisiin tiettyjä reittejä, ajavat kuljettajat käytännössä todennäköisesti sitä suorinta ja lyhyintä reittiä.

Viimeinen epäselvyys koski sitä, kenen aloitteesta lämpövoimala Tattarisuolle tulisi. Heleniltä oli kerrottu kaupungin tarjonneen tonttia heille, kaupunkisuunnittelusta taas kerrotaan Helenin itse hakeneen ja halunneen Tattarisuolle. Tuolloin 29.11.2016 kaavarunkokarttaan on Helsingin Energia Oy:n lausunnon johdosta lisätty merkintä Energiahuollon alue (EN), noin 4 ha.

Iltaan osallistuneet saivat merkitä nimensä ja yhteystietonsa listaan sekä sen, haluavatko tietoa hankkeen etenemisestä ja haluaisivatko osallistua siihen liittyvään työpajaan. Halukkaita riitti runsaasti.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliViekö kasvu viihtyvyyden
Seuraava artikkeliMalmin tornista 15