Tapanilassa asuva Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä on tutkinut suomalaista sosiaaliturvaa ja tullut siihen tulokseen, että paljon parempi malli löytyisi Isosta-Britanniasta.
Ongelmana on perusturvan sekavuus. Työttömänä pitää hakea lukuisia eri elämisen ja asumisten tukia, jotka vaikuttavat toisiinsa vähentävästi esim. perheellisellä työmarkkinatuki vähentää asumistukea. Lopulta toimeentulotuki voittaa kaikki muut tuet.
-Toimeentulotuki aiheuttaa loukun, josta on vaikea päästä pois. Lähes kaikki tulot ja omaisuus vähentävät tukea, mikä syrjäyttää ihmisiä.
-Olen ottanut kirjaani esimerkkejä erilaisilta keskustelupalstoilta, jotka kertovat nykyjärjestelmän epäkohdista. Onhan se esimerkiksi hullua, että kahden rakastuneen ihmisen on kannattavampaa pitää kahta asuntoa kuin muuttaa virallisesti yhteen, koska samassa taloudessa uuden avopuolison tulot voivat nostaa päivähoitomaksuja, laskea asumistukea. Yhteen muuttaminen poistaa lapsilisien yksinhuoltajakorotukset ja voi kaikkiaan aiheuttaa jopa tuhannen euron taloudellisen menetyksen. Ja uusi avopuoliso ei kuitenkaan välttämättä osallistu mihinkään lapsia koskeviin menoihin, joten tukien menetys on todellinen uhka, huomauttaa Maanselkä.
Asmo Maanselkä vertaili eri maiden sosiaaliturvan malleja suomalaiseen käytäntöön. Ruotsissa on matalammat pitkäaikaisen työttömyyden tuet, mutta paljon paremmat palvelut. Siellä yritetään Suomea tehokkaammin parantaa työttömien tilannetta.
Ehdottomasti toimivin on Maanselän mielestä Iso-Britanniassa kokeiltu ja vuonna 2015 käyttöön otettu Universal Credit -malli. Sen pohjalta kehiteltiin tämä Maanselän ja KD:n kannustavan perusturvan malli.
–Britannian mallissa taataan, että työ kannattaa aina enemmän kuin tukien varassa eläminen. Suomessa käteen jää jopa vähemmän euroja, jos lähtee töihin.
Uudistuksen ideana on sovittaa yhteen eri tukimuodot ja luoda yhtenäinen perusturva, jossa siis olisi vain yksi yleistuki. Nykyisiä moninaisia tukia ei tarvitsisi, mikä vähentäisi byrokratiaa.
– Tuon tuen alkutaso määritettäisiin jokaiselle elämäntilanteelle tarveperusteisesti.
Yleistukea haettaisiin sähköisesti tai sosiaalitoimistosta yhdellä kaavakkeella, johon täytettäisiin kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
Britannian mallin etuna on sekin, että siellä tulot merkitään tulorekisteriin, joten suuria takaisinperinnäntarpeita ei synny.
-Täällä moni joutuu todella vaikeaan kierteeseen, kun Kela perii liikaa maksettuja tukia takaisin ja ne rahat onkin jo käytetty arjessa selviämiseen. Sitten otetaan pikavippejä ja kierre vain pahenee ja pahenee, Maanselkä kuvailee.
KD:n eduskuntaryhmä on teettänyt eduskunnan tietopalvelulla laskelmia siitä, miten Britannian malli meillä toimisi. Maanselän mukaan tulokset näyttävät hyviltä.
Toimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alussa kunnilta Kelan nettisivuilta haettavaksi. Selkeä ongelma Asmo Maanselän mukaan on se, että hyvin monet palvelut on siirretty vain nettiin.
– Enää tuen hakijoita ei tavata henkilökohtaisesti ja selvitetä heidän taustojaan kunnolla. Kaavakkeet täytetään netissä niin hyvin kuin osataan ja siinä se.
– Kasvottomuus syrjäyttää hyvin monet. Lisäksi kustannukset lisääntyivät vuodessa lähes sadalla miljoonalla eurolla.
Britannissa työvoimatoimistojen henkilöstöä on huomattavan paljon enemmän ja heillä on oikeasti aikaa kohdata tukia hakevat ja tutkia heidän elämänhallintaansa ja antaa tarvittavaa ohjausta.
Maanselkä pitää Suomen aktiivimallia sikäli hyvänä, että aktiivisuus lisää työttömien taitoja ja kykyjä sekä sosiaalisia kontakteja. Juuri sosiaaliset kontaktit on todettu Britanniassa tärkeäksi eteenpäin pääsyn edellytykseksi. Mutta Suomen TE-palveluiden tasoa pitäisi parantaa, jotta aktiivimalli toimisi.
-Kaiken ydin on siis se, että tukijärjestelmistä pitää päästä eroon niin, että työnteosta tulee oikeasti kannattavaa ja houkuttelevaa. Samoin tukien takaisinperinnästä pitää päästä pois, koska se saa talouden entistä pahemmin sekaisin, Asmo Maanselkä kiteyttää.
-Minä toivon, että tulevaisuuden sosiaaliturva on yksinkertainen, yksilökohtainen, työhön kannustava ja perheiden yhtenäisyyttä ja perheen perustamista tukeva, Maanselkä esittää.
Vaalityön sijasta kirja
Kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Asmo Maanselkä muutti Tapanilaan vuonna 2015 ja rakensi omakotitalon.
Talon valmistuttua Maanselkä tutki Suomen sosiaaliturvaa pari vuotta, ennen kuin ryhtyi kokoamaan sitä kirjaksi. Nyt aika oli siihen otollinen, koska Kristillisdemokraateilla ei ollut omaa presidenttiehdokasta, joka olisi vaatinut Maanselän vaalityöhön.
-Vaimo totesi kirjoittamisurakasta, että taitaa olla ensimmäinen ja viimeinen teos. Ja äitini tuumi, ettei tästä ainakaan bestselleriä tule, naureskelee Maanselkä.
Maanselkä on jo esitellyt 132-sivuista teostaan useille kansanedustajille ja ministereille, sillä se on samalla kristillisten ehdotus perusturvan kehittämiseksi.
Kirjaa on kiitelty asiantuntijoiden parissa.
-Kannustava perusturva -pamfletti osoittaa, millainen voima on tuorein silmin ja ulkomaisten esimerkkien avulla kotikutoista järjestelmää tarkastelevassa analyysissä. Eri intressiryhmistä muodostetut työryhmät eivät ole päässeet lähellekään samaan, toteaa professori Heikki Hiilamo (4.2.2018 ess.fi).
Aiheesta kiinnostuneet voivat tilata kirjaa joko sähköisenä tai printtiversiona osoitteesta asmo.maanselka@gmail.com
Teija Loponen
