Uusi maakuntakaava tähtää vuoteen 2050

Uudenmaan maakuntaliitossa valmistellaan täyttä häkää uutta Uudenmaan maakuntakaavaa, johon on tarkoitus koota kaikki Uudenmaan alueen maankäytön keskeiset teemat.

Myös Koillis-Helsingin rakentamisen tulevaisuudelle raamit antavan Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluajaksi on asetettu vuodet 2016-2019. Tällä hetkellä tekeillä ovat kaavan tausta-aineistot, rakennekaava sekä seutujen vaihekaavat. Aineisto on luvattu tuoda nähtäville ja kommentoitavaksi tämän vuoden alkupuolella.

Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Uusimaa-kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista.

Rakennekaavan ajatuksena on ratkaista vain valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät asiat. Seutujen vaihekaavat puolestaan käsittelevät Uudenmaan osa-alueiden erityiskysymyksiä. Vaihekaavat laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle.

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavalle on perustettu oma ohjaustoimikunta, jonka keskusteluissa on todettu muun muassa, että Helsingin seudulle tarvitaan kilpailukyvyn takia rohkeita linjauksia, ja että vain riittävän suuret keskukset pärjäävät globaalissa kilpailussa.

On myös todettu, että Uudenmaan hiilineutraalisuustavoitetta voisi aikaistaa, raideliikenteen merkitystä keskusten välillä korostaa ja kaupallisten palvelujen ohjaamisella keskuksiin edistää kaupunkimaisten ympäristöjen kehittämistä.

Lisäksi on päädytty kirjaamaan, että maakuntakaavalla ei tule estää muiden toimijoiden, kuten kuntien kestävien ratkaisujen toteuttamista, ja että maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavan MAL 2019 -suunnittelun ja maakuntakaavan yhteensovittamiseksi on tärkeää hahmottaa molempien prosessien aikataulut ja tehtävät.

Helsingin seudun ohjaustoimikunnassa istuu 12 Helsingin seudun kunnan jäsentä. Puheenjohtajana toimii helsinkiläisvaltuutettu ja maakuntahallituksen jäsen Risto Rautava (kok.), joka vielä viime vuonna puheenjohti Helsingin yleiskaavatyötä valvonutta kaupunkisuunnittelulautakuntaa.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliTapanintorilta katosivat vaatekeräysastiat
Seuraava artikkeliGardenian jälkeen Annalan viherkeidasta pelastamassa