Tulevana sunnuntaina vietetään ensimmäistä adventtia sen muistoksi, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Moni käyttää myös nimeä Hoosianna-sunnuntai, koska silloin tuo hymni kaikuu kirkoissa. Ensimmäisen kerran Hoosianna kuultiin Suomessa 1856, Turussa. Ensimmäinen adventti on monille kuitenkin vain joulukuun alku, silloin ehkä vietetään pikkujoulua, lapset pääsevät avaamaan joulukalenterin luukkuja ja aikuisilla kiihtyvät erilaiset joulujärjestelyt. Niiden rinnalla on hyvä rauhoittua hetki, se onnistuu vaikkapa joulukonserteissa, joita on vaikka jokaiselle joulukuun illalle omansa.
Joulun lähestyessä lisääntyvät muutkin joulutilaisuudet. Luovat harrastusalat järjestävät joulunäytöksiä, ja päiväkodit sekä niin lasten kuin aikuistenkin kerhot omia joulujuhliaan esityksineen. Se millaista iloa monet kokevat esiintymisessään heijastuu mukavasti myös katsojiin. Elävien joulukalenterien lisääntyminen on ilo kaikille. Niihin kun ei tarvitse suunnitella etukäteen menevänsä, ei ilmoittautua, ostaa lippua tai muutenkaan valmistautua. Sen kun menee paikalle, jos ajankohta sopii. Joulukalenterien luukut johdattavat joulutunnelmiin lauluin, runoin, askarteluin ja erilaisin esityksin. Joulumieli syntyykin parhaiten yhdessä tekemällä ja kokemalla.
Joulutohinat lakkaavat hetkeksi ensi viikolla, jolloin vietetään tavallista juhlavammin ja laajemmin itsenäisyyspäivää. Keskiviikolle osuva juhlapäivä siirtää lehtemmekin jaon jo tiistai-iltaan. Satavuotisen historian kunniaksi itsenäisyyspäivän aattona järjestetään useita erilaisia kahvitustilaisuuksia ja myös Suomen lipun saa nostaa jo aattoiltana salkoon, kunhan lipulle on järjestetty valaistus. Seuraavassa numerossa mekin paneudumme ilmestymisalueemme satavuotiseen historiaan. Malmin alue kuului tuolloin Helsingin Pitäjään, mutta oli jo silloin varsin vilkas aluekeskus lukuisine palveluineen. Siitä lisää siis ensi viikolla.
Päätoimittaja Teija Loponen