Yrittäjien ja valtuutettujen lounas: Tattarisuon vuokraongelma poistumassa?

Yrittäjät ja valtuutetut
Keskusteluhetkessä olivat mukana vasemmalta Kauko Koskinen, Mika Ebeling, Pekka Ahlstrand, Pia Pakarinen, Milla Kissaniitty, Antti Holmroos, Juhani Standén, Merja Carlander ja Risto Rautava. Kuva Teija Loponen

Tattarisuon yrittäjien toimintaa hankaloittava tonttien vuokra-ajan päättyminen vuoteen 2034 saattaa lähiaikoina poistua. Aiheen nosti esiin Kauko Koskinen ja sekä apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen että kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava arvelivat, että ongelma on poistettavissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen sekä joukko muita valtuutettuja saapui Koillis-Helsingin Yrittäjien hallituksen kutsumana keskustelemaan kaupunkistrategiasta ja muista ajankohtaisista Koillistakin koskevista asioista lounaan merkeissä viime maanantaina.

Yrittäjien puheenjohtaja Milla Kissaniitty avasi alkuun juuri julkistettua yritysbarometriä nostaen sieltä esiin sen, että työntekijät ja työnantajat eivät enää löydä toisiaan.

-Onko tämä MOL:in lopetuksen syytä? Paikallisten työnvälitystoimistojen aikaan näin ei ollut. Toinen ongelma on digitalisaation laahaaminen jäljessä, miten yksinyrittäjätkin saadaan perustamaan esimerkiksi omat kotisivut?

Yrittäjistä Antti Holmroos nosti esille etenkin Tapanilaa ja Puistolaa vaivaavan ongelman. Valokaapelin puuttuminen hidastaa ja välillä suorastaan estää jopa sähköpostien toimimisen, kotisivuista puhumattakaan. On hämmästyttävää, että 3 tai 4G eivät aina toimi kaikkialla pääkaupungissa.

Tämä oli Pakariselle outo ongelma ja hän lupasi aiheeseen paneutua.

Ennen politiikkaan astumistaan ensin Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana ja sitten Kauppakamarin johdossa ollut Pia Pakarinen piti alustuksen uudesta kaupunkistrategiasta. Siinä huomattavaa on, että edellisen Helsingin kaupunkistrategian loivat virkamiehet, tällä kertaa pormestari. Sen seurauksena se on yritysmyönteisempi, tiivistetympi ja joustavampi. Enää ei tavoitteena ole vain Suomen yritysystävällisin kaupunki, vaan maailman toimivin kaupunki. Pakarinen myönsi, että työsarkaa riittää, etenkin kun edelliskauden tavoitteena olleeseen Suomen yritysystävällisimmäksi kaupungiksi yltämiseenkin on vielä matkaa.

Uudessa strategiassa päätöksentekoa luvataan nopeuttaa, samoin reagointinopeutta ja samalla helpottaa lupa-asioita.

Koko kaupunkia koskevien asioiden jälkeen esiin nostettiin taas Koillis-Helsinki. Perussuomalaisten Juhani Strandén kyseli miten yritysystävällistä on ajaa Malmin lentoaseman yrittäjät pois ja ottaa sitten uusia tilalle. Samaa aihetta jatkoi Kauko Koskinen ihmettelemällä tyhjää hangaaria. Yrittäjä lentokoneineen ajetaan pihalle ja uutta ei ole tiedossa tilalle. Selkeää vastausta ei Rautavalta löytynyt.

Yrittäjistä Pekka Ahlstrandia kiinnosti tietää millaista asujajoukkoa asuinalueeksi suunnitellulle lentokentälle olisi tulossa, rakentaminen kun sinne on kallista, mutta omistusasuminen ei välttämättä niillä nurkin kiinnosta.

Yrittäjien puolelta nostettiin esiin myös koillisen lukuisat luovan alan yrittäjät, jotka kaipaisivat toimistohotellityylistä työtilatarjontaa, samaten kyseltiin asiamiehen perään, joka voisi yhdistää oppilaitoksia ja yrityksiä edistäen niiden yhteistyön mahdollisuuksia.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliSyksyn satoa
Seuraava artikkeliErän karaten järjestämä Finnish Open Cup menestys monella tasolla