Omenapuut kävivät lähellä kuolemaa

Töyrynummen puut tuottavat niin ison sadon, ettei kaikelle riitä ottajia. LUKIJAN KUVA HANNU TUOMINEN

Töyrynummen ala-asteen pihalla satoa notkuvat omenapuut säästyivät täpärästi kaatoaikeilta. Koulu- ja kotiväelle oli tullut aiemmin lyhyt Wilma-viesti, jossa todettiin, että iäkkäät puut kaatuvat perjantaina kello 16.

Ilmoituksen hämmentämät lapset ja aikuiset ryhtyivät keräämään omenoita satoa notkuvista puista ja maasta, viimeisen kerran.

Paikallislehdellekin ilmoitettiin viiden puun kohtalosta viime viikon keskiviikkona. Kaato oli tilattu vaaroihin vedoten: kouluisäntä on nähnyt pihalla rottia ja lapsilla oli syksyisin tapana kiipeillä puissa ja sotkea omenoilla paikkoja. Sitten kiiri tieto, että kaatoa on aikaistettu kahdella päivällä. Se tapahtuisi jos samana päivänä, keskiviikkona kahden tunnin kuluttua kello 16.

– Ei se noin voi mennä. Puunkaadosta pitää hakea päätös, etenkin jos ne ovat maisemallisesti arvokkaita tai asemakaavassa, alleviivasi suutarilalaispoliitikko Hannu Tuominen (vihr.) kuultuaan asiasta Lähitiedolta.

Tuominen päätti pyöräillä ensi tilassa koululle ja naputteli ennen sitä some-viestejä aina apulaispormestari Anni Sinnemäkeä myöten, joka ei kommentoinut mitään ainakaan julkisesti. Sen sijaan suutarilalainen Terhi Peltokorpi (kesk.) ja useampi muu poliitikko vastasi ja osa kyseli lisää.

– Ihmismuuria tarvitaan, ilmoitti Hannu Tuominen myös Suutarilan Facebook-ryhmässä.

Samaan aikaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön rakennukset ja yleiset alueet ylläpidossa teknistä isännöitsijää tuuraavalle isännöitsijälle alkoi valjeta, että hänen reilulla mielellä myöntämänsä kaatolupa-asia taitaa olla parempi siirtää vakinaisen isännöitsijän työlistalle.

– Koululta tuli ilmoitus, että haluavat kaataa puut, jotka houkuttelevat rottia. Viesti tuli kouluisännältä. Vastasin, että jos rehtorit ovat sitä mieltä, niin voi kaataa, tunnusti luvan antanut teknisen isännöitsijän sijainen.

Töyrynummen koulu kuuluu nykyään Suutarinkylän peruskouluun, ja rehtori Tea Byholm istuu Suutarilan toimipisteessä.

– Rehtorin kanssa on puhuttu, hän on asiasta tietoinen. Koulun isännöitsijän mukaan aamulla on rotat ja sitten mehiläiset pistää lapsia, sanoo puiden kaadon myös hyväksynyt alakoulun apulaisrehtori Jyri Jokinen.

– Olemme sitä mieltä, että keväällä puut ovat mielettömän kauniita, kun ne kukkivat. Syksyllä omenat putoavat maahan, eikä siivoaminen kuulu kenellekään. Omenoita on kerätty roskiin, mutta niitä tulee satoja kiloja. Samalla rottamäärät ovat lisääntyneet, Jokinen valottaa.

Rehtorin töitä ennen eläkettä tehnyt Hannu Tuominen ennätti koululle juuri kun metsurit oli peruttu. Tuominen keskusteli tilanteesta, ja keksi, että ainakin ensi alkuun koulu voisi hankkia rotanpitävän kompostin, jonne lapset voivat alkaa alkaa kantaa omenoita.

– Nyt otettiin aikalisä. Voisiko lehdessä kysyä lisää vinkkejä, mitä tehdä, Jokinen pyytää.

Kaatoperuutus tuli monille helpotuksena.

– Palkitsen itseni jäätelöllä, tuumi asiasta henkilö, joka vinkkasi asiasta Lähitiedolle.

Hänen yhteydenottonsa pelasti puut tällä erää.

Pirjo Pihlajamaa

Miten sinä ratkaisisit omenapuiden tilanteen? Pistä ideasi Lähitiedolle pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi

Milloin puun saa kaataa?

Asemakaavassa ei ole kyseisiä puita koskevia suojelu-, lukumäärä- tai muita määräyksiä eikä määräyksiä ympäristön säilyttämisestä. / Asemakaavan mahdollisesti vaatimaa puiden minimilukumäärää ei aliteta. / Kaadettavat puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita vanhoja yksittäispuita, puuryhmiä, puukujanteita tai vastaavia, joiden häviämisellä olisi ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus. Maisemakuvallisen merkittävyyden määrittelee rakennusvalvontaviranomainen. / Puita kaadetaan enintään viisi ja tontille jää puita vielä kaatotoimenpiteen jälkeenkin. / Ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavan puun voi aina kaataa ilman lupaa. / Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa istuttamaan vaarallisena kaadetun puun tilalle uuden vastaavan puun.

Helsingin kaupungin ohjeet