Etusivu Uutiset Kertojanpuistosta tulee pientalokortteli

Kertojanpuistosta tulee pientalokortteli

kertojantie

Luonnontilaista Kertojanpuistoa ei tulevaisuudessa enää ole, sillä sen tilalle on mahdollista rakentaa kaksikerroksisia omakotitaloja.

Kertojanpuistoon ja Kertojantie 9:ään sekä 11:een tekeillä oleva asemakaava tarvitsee enää valtuuston hyväksynnän. Viime viikolla kaavamuutoksen hyväksyi kaupunginhallitus.

Vaikka kyse on pienestä alueesta, on kaavoittaja Johanna Mutasella ollut puntaroitavaa, sillä kaava-alue sijaitsee Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla pientaloalueella ja on pitkälti puistoa, jonka rakentamista Helsingin asukkaat harvoin katsovat hyvällä.

Kaavaluonnoksesta tuli neljän kirjallisen mielipiteen lisäksi joukko suullisia mielipiteitä sekä asukastilaisuudessa että puhelimitse.

Aikeet muuttaa puisto pientalotonteiksi on nostanut naapurustosta esiin kriittisiä ääniä koskien rakentamisen määrää, laatua ja puiston muuttamista asuintonteiksi.

Rakennusoikeutta on pidetty alueelle liian suurena ja rakentamisen on katsottu uhkaavan suojelualueen kaupunkikuvaa.

Puiston rakentamisen on katsottu huonontavan alueen viihtyisyyttä ja vähentävän sen luonto- ja maisema-arvoja. Muiden lähellä olevien puistojen ei uskota voivan korvata Kertojanpuistoa.

Tuomaankujan puolella yksi tontti on varattu siirrettävälle, kulttuurihistoriallisesti merkittävälle huvilalle. Tonttia on pidetty liian kapeana paikkana siirtää sinne säilytettävä rakennus.

Suunnitellun uudisrakentamisen on katsottu tulevan häiritsevän lähelle nykyisiä rakennuksia. Ikkunoista olisi suora näkyvyys naapuritaloon sisälle. Osa uudisrakennuksista on joidenkin näkemysten mukaan liian lähelle katua.

Kaavoittajan mielestä alueella on riittävästi puistoja, ja kapeaksi jäänyt Kertojanpuisto ei ole juuri ollut puistokäytössä eikä sille ole voinut sijoittaa toimintoja.

Palautteiden johdosta kaavoittaja on kuitenkin päättänyt ohjata uudisrakentamista yksityiskohtaisilla asemakaavamääräyksillä, joilla on haettu yhteensopivuutta alueen vanhaan rakennuskantaan. Nyt kaava määrää esimerkiksi tonttien rakennusoikeuksien ja –paikkojen lisäksi rakennusten enimmäismittoja, -korkeuksia, kattomuotoja ja materiaaleja.

Puiston pohjoisosan omistaa kaupunki, eteläosa on yksityisomistuksessa. Kaavaa on tehty omistajien kanssa. Uutta asuntokerrosalaa on merkitty 560 kerrosneliömetriä.

Kaavalla on muodostettu kuusi asuintonttia, joista kahdella sijaitsee jo ennestään talo. Toinen talo on tehty 1980-luvun lopulla, ja toinen, Kertojantie 9:n talo edustaa 1930-lukua ja saa suojelumerkinnän. Kaavoittaja on muuttanut kaupunginmuseon toiveesta suojelumerkinnän sr-3 niin, että se on linjassa kaupunkisuunnitteluviraston oman nykyisen ohjeistuksen mukaan, eikä siihen liity ehdollista mahdollisuutta purkaa rakennusta.

Kaupunginmuseo on pitänyt tärkeänä, että Tuomaankujalle siirrettävän rakennuksen tulee olla alueen arvoon ja ominaispiirteisiin soveltuva.

Pirjo Pihlajamaa